Klaus's politics

Kiitos!

2011-04-18T16:18:00.003+03:00

Kiitos kaikille äänestäneille, kampanjassa mukana olleille ja muille tukijoille! Yritettiin tehdä Suomesta vähän ympäristöystävällisempi, nuorempi ja suvaitsevaisempi. Tällä kertaa ei riittänyt, mutta seuraavissa vaaleissa uskon pärjääväni jo paremmin.

Valtakunnallisesti Vihreillä ei mennyt hyvin, mutta Satakunnassa saatiin kasvatettua äänimäärää, mikä on näissä olosuhteissa hyvä saavutus. Se kertoo myös siitä, että me tehtiin hyvä kampanja, meillä oli hyviä ehdokkaita ja meitä äänestettiin.

Nyt aion olla huhtikuun vielä Satakunnassa. Satakunnan vihreät nuoret ja opiskelijan ry:n toimintaa järjestämässä, sen puheenjohtaja kun olen. Jos olet kiinnostunut toiminnasta, niin ota yhteyttä!

Toukokuussa aion palata Lappiin, kerätä 20 op ja ottaa kesäkuussa avoimia kieliopintoja 6 op. Heinäkuussa onkin sitten jo armeija, jossa voi vierähtää vuosi. Sen jälkeisestä ajasta en osaa sanoa varmaksi enää muuta kuin sen, että politiikan teko jatkuu!

Morjesta!

2011-04-14T21:00:00.000+03:00

Olen Klaus Unkuri, 20-vuotias poliitikko. Kotoisin olen Nakkila-Harjavalta -akselilta. Kirjoitin itseni ylioppilaaksi viime keväänä ja nyt opiskelen Lapin yliopistossa Rovaniemellä politiikkatieteitä.

Määrittelen politiikkani tekojen kautta pelkkien titteleiden sijaan. Pidin nuorisotilaa Nakkilassa kaksi vuotta. Perustin Harjavallan nuorisovaltuuston. Suomen Nuorisovaltuustojen Liitossa - Nuva ry:ssä olen järjestänyt tapahtumia, pitänyt koulutuksia ja vastannut piirijärjestöjen perustamisesta koko Suomeen.

Viime syksynä aloin vaikuttamaan enemmän Vihreissä. Elävöitin Lapin vihreät nuoret ja opiskelijat ry:n ja nyt keväällä olen tehnyt samaa Satakunnan vihreät nuoret ja opiskelijat ry:ssä. Kevääni on tosin täyttynyt pääasiassa kansanedustajaehdokkuuteen liittyvistä jutuista.

Olen ehdokkaana, koska haluan vaikuttaa. Kansanedustajaksi pääsy on ollut haaveeni pienestä asti ja kansanedustajana haluan pitää huolen, että sinulla, Suomella ja maailmalla olisivat asiat hyvin.

Tämän hetken tärkeimmäksi asiaksi koen ihmisen ja maapallon suhteen. On ilmastonmuutosta, ilmaston saastumista ja ydinvoimalaonnettomuuksia. Ympäristö ei kestä tätä menoa. On tärkeää, että sopeutamme elämämme niin, että voimme elää täällä vielä vuosisatojenkin päästä.

Ihmisillä tulee olla hyvä olla. Jokaisen tulee saada elää ihmisarvoista elämää riippumatta siitä, millainen ihminen hän on.

Nuorena koen myös tärkeäksi ajaa nuorten etuja päätöksenteossa. Nyt hyvinvoiva nuoriso tuottaa hyvinvointia myös tulevaisuuteen, jolloin olen toivottavasti edelleen päättämässä asioista.

Tutustu ihmeessä sivuihin tarkemmin ja lue ajatuksistani!

Nuoret äänestivät varjovaaleissa myös tosissaan

2011-04-14T20:00:00.000+03:00

Nuorten varjovaalien lopputuloksien uutisoinnissa sai turhan paljon huomiota eniten ääniä saaneen ehdokkaan numero 69. Tästä saa aivan väärän kuvan nuorten kiinnostuksesta ja osallistumisesta näihin vaaleihin, sillä kuitenkin 90% äänestäneistä nuorista valitsi oman ehdokkaansa muista kuin pikkutuhmista syistä ja äänesti tosissaan. Joka vaaleissa osa annetuista äänistä hylätään sen vuoksi, että ihan aikuiset ihmiset äänestävät Aku Ankkaa.

Satakunnan eri oppilaitoksissa pidettiin 20 vaalipaneelia, joissa tuhannet oppilaat tutustuivat ehdokkaisiin ja puolueiden linjauksiin. Varjovaaleihin osallistui 12 oppilaitosta, joissa vain kuudessa pidettiin vaalipaneeli. Uskon, että ”ehdokas 69” ei ollut suosituin ehdokas oppilaitoksissa, joissa vaalipaneeli pidettiin. Tulokset myös selvästi todistavat sen, että vaalipaneeleihin ahkerasti osallistuneet ehdokkaat saivat hyvin ääniä ja tulivat valituiksi.

Vain äänestämällä voi vaikuttaa. Näissä vaaleissa valitaan myös nuorten edustajat seuraavaksi neljäksi vuodeksi. On tärkeää, että jokainen nuori antaa äänensä. Siksi kannustan jokaista äänestysikäistä nuorta valitsemaan oman ehdokkaansa ja äänestämään sunnuntaina.

Vaalirahoitusilmoitus

2011-04-04T09:00:00.001+03:00

Julkaisen tässä vaalirahoitukseni. Jokainen ehdokas voi tehdä sen etukäteen ennen vaaleja, jotta äänestäjät voivat nähdä ehdokkaan sidokset. Rahojen ilmoittaminen kertoo avoimuudesta, jolla pyritään saamaan palautettua kansan luottamusta poliitikkoihin koko tämän vaalirahajupakan jälkeen.

Koko listan ennakkoilmoituksen tehneistä ehdokkaista löytää täältä.

Listaa pikaisesti selatessa voi tehdä muutaman havainnon. Esimerkiksi kokoomuksen ehdokkaista vain yksi koko Suomessa on tehnyt ilmoituksen. Huh, mitä avoimuutta. Keskustan ehdokkaista 21 on tehnyt. SDP:n ehdokkaista kymmenen. Perussuomalaisista 20. Vasemmistoliiton ehdokkaista 17. Vihreiden ehdokkaista 144 on ilmoituksen tehnyt. (vertailu tehty 4.4. 9.20)

Arvot

2011-03-03T14:28:00.000+02:00

Jokaisella ihmisellä on oikeus ihmisarvoiseen elämään. Kurjaa elämää ei voi perustella millään ihmisen ominaisuudella. Jokaisella tulee olla asunto, ruokaa, vettä, koulutusta ja terveyspalveluita. On yhteiskunnan vastuulla järjestää nämä, koska aina kaikki ihmiset eivät kykene järjestämään näitä. Olen politiikassa vähentääkseni ihmisten kärsimystä ja ongelmia, en lisäämässä niitä.

Ympäristöstä, maapallosta, tulee pitää niin hyvää huolta, ettei se sano sopimustaan irti. On lukuisia esimerkkejä historiasta, jolloin ihmiset ovat omalla toiminnallaan tuhonneet elinympäristönsä. Seurauksena on ollut paljon ongelmia heille itselleen. Yleensä vaikutukset ovat olleet vain paikallisia, rajoittuneet tietylle alueelle. Nykyään kuitenkin ihmiset voivat toiminnallaan aiheuttaa ongelmia koko maapallolle. Merten ylikalastus, sademetsien kaataminen, fossiilisten polttoaineiden käyttö, ydinjäte, ovat kaikki asioita jotka tuhoavat ympäristöä niin paljon, että tulevaisuudesta on tulossa vaikea. Ihmisen on opittava elämään sovussa luonnon kanssa.

Lapsilla ja nuorilla tulee olla asiat hyvin. Näin varmistetaan, että tulevaisuudessa ongelmia on vähän ja onnistumisia paljon. On väärin, jos heti elämänsä alussa asiat ovat huonosti.

Ihmisellä on oikeus toteuttaa itseään. Ihmistä ei saa tukahduttaa. Jos jokainen saa tehdä sitä, missä hän on hyvä, koko yhteiskunta hyötyy siitä ja yksilö on onnellinen.

CV

2011-02-15T14:48:00.003+02:00

Syntynyt: 22.03.1991 Nakkila

Opinnot:

Harjavallan lukio valmistunut 2010 kevät

Lapin yliopisto sisään 2010
-yhteiskuntatieteiden ylioppilas
-pääaineena politiikkatieteet

Puoluepoliittisesti sitoutumaton yhteiskunnallinen vaikuttaminen:

Nakkilan Nuorten Hyväksi ry.
- perustajajäsen ja kokoonkutsuja 2007
- hallituksen jäsen 2007-2009
- nuorisotilavastaava 2007-2009

Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto – Nuva ry.
- hallituksen jäsen 2008-2009
- kenttävastaava 2008
- Concept08 seminaari, Saksa 2008
- Knowledge-based Society seminaari, Ranska 2008
- nuorisopolitiikkavastaava 2009
- edustajiston jäsen 2009-2010
-varapuheenjohtaja 2010
-yleispiirivastaava 2010

Harjavallan Nuorisovaltuusto
- puheenjohtaja 2009-2010

Puoluepolitiikka:

Lapin vihreät nuoret ja opiskelijat ry.
-puheenjohtaja 2010
-hallituksen jäsen 2011

Satakunnan vihreät nuoret ja opiskelijat ry.
-puheenjohtaja 2011

Satakunnan vihreät ry.
-hallituksen jäsen 2011

Satakunnan nuorin kansanedustajaehdokas 2011

Muuta:

TET – harjoittelu, Eduskunta 2006

Nuoret lähettiläät –kilpailu, Lions Clubs International 2009
-Nakkilan Lions Club ry:n asettama kilpailija
-Suomen osakilpailun voitto
-Euroopan tasolla jaettu 3. sija

SuomiAreena
-seuraamassa paneeleja 2008-2010
-Uhkan kesytys – suomalaiset voittoon 2010
ilmastonsuojelulla -panelistina
-Satakunnan Kansan huomioitsija 2010

Kuvaukset työkokemuksesta:

Kesätyöt:
-nurmikkojen leikkaamista -2007
-apupoikana konepajalla 2007
-rakennus- ja remontointiosastolla myyjänä 2008
-rakennustyömaahommia 2009
-rautakaupassa myyjänä 2010

Kommentti Aki Nummelinin FB-tilapäivitykseen

2011-02-07T21:38:00.000+02:00

Johdanto: Aki Nummelin tilapäivityksessä hän vakuutti, kuinka jokainen ihminen tarvitsee 900€ tullakseen toimeen. Numero kuullosti tuulesta temmatulta ja Anne Bland lähti kyseenalaistamaan sitä ja esitti vihreiden esittämiä vaihtoehtoja. Nummelin hyökkäsi takaisin alkamalla haukkumaan vihreitä, mutta ei tuonut esille omia ratkaisuvaihtoehtojaan. Kirjoitin itse tälläisen viestin kyseiseen ketjuun:

900€ olisi kiva summa rahaa :D Nykyiset opiskeluista seuraavat tukituloni ovat siinä 440€ paikkeilla. Vihreiden perustulo on laskettu 500€.

Meillä vihreillä on hyvinkin paljon vasemmalta nousevia ajatuksia. Näemme alhaiset tuloerot tärkeinä yhteiskunnan onnellisuuden kannalta. Kannatamme progressiivista verotusta ja olisimme nostamassa yleistä veroastetta. Aina me ollaan vaadittu suuryrityksiä tilille tekemistään ympäristövahingoista ja Annekin on kunnostautunut Huittisten pohjavesihankkeen tiimoilta. Vihreiden ehdottama summa perustuloksi on laskettu niin, että se on toteuttamiskelpoinen, eikä vain jokin hatusta heitetty summa. Se, että meillä puheissa tulee välillä esiin sana "yrittäjä" on mielestäni ihan tervettä historiallisistakin syistä, koska yrittäjyys toimintamuotona on syy markkinatalouden voittoon suunnittelutaloudesta.

Itse hyväksyn kyllä muutamankertaiset tulot verrattuna ihmisten mediaaniin. Puhuttaessa kymmenkertaisista tai satakertaisista niin silloin tilanne ehkä kaipaa paikkaamista. Mun puolesta siis ihmiset saavat varakkaita, jos ovat sen eteen tehneet paljon töitä. Verotuksen tulee olla porrastettua niin, että tehdessä enemmän töitä tulojen määrä kasvaa absoluuttisesti. Omaisuuden perinnöllisyyteen pitäisi ehkä tästä syystä mielestäni puuttua.

Osakeyhtiöissä ja finanssimarkkinoilla pitäisi ottaa enemmän käyttöön samanlaista lainsäädäntöä, kuin mitä suomalaisissa eläkeyhtiöissä on. Niissähän yhtiön hallitus on yksityisellä omaisuudellaan vastuussa yhtiöstä, mikä hillitsee riskinottoa. Käytännössä siis haluaisin, että saavat kyllä tienata sieltä rahaa, kunhan pitävät järjestelmän vakaana ja kasvu-uralla. Mikäli tulee tälläiset lamat ja valtiota huudetaan apuun, niin omaisuus takavarikkoon kelvottomilta kapitalisteilta, jolloin annetaan tilaa uusien, asiat fiksusti hoitaville kapitalisteille :D ja takavarikoiduilla rahoilla hoidetaan lamaa pois alta.

Näen, että tietyn rahasumman tuijottaminen on turhaa. Rahasummat kun muuttuvat ajan ja paikan mukaan. Haluan yhteiskunnan järjestävän tai takaavan ihmisille kuusi asiaa: ruokaa, vettä, kodin, terveydenhuollon, opiskelujärjestelmän ja toimistopalvelut (eli tietokoneen, netin, tulostimen jne.). Kun ihmisillä on nämä kuusi asiaa, niin eivät he viitsi enää lähteä tekemään vallankumousta tai mellakoimaan kaduille, kuten egyptissä on tehty. Asiat olisi kuitenkin jo aika hyvin. Uskon myös, että näiden kuuden asian antaminen ihmisille hyödyttäisi yhteiskuntaa kokonaisuudessaan, koska yksittäiset ihmiset voivat käyttää energiaansa tämän päälle rakentamiseen eikä näiden itselleen hankkimiseen. Kuitenkin vaurastumisen mahdollisuus tekisi sen, että ihmisillä olisi porkkana tehdä edelleen töitä.

Me vihreät käytetään hirveästi vaivaa uusien vaihtoehtojen ja ratkaisujen kehittämiseen ja mm. tästä syystä heidät aikoinaan valitsin. Vanhaan 1970-lukuun ei voi mennä, ei ole enää Bretton Woodsin järjestelmää ja keynesiläinen talouspolitiikka joutui aikoinaan kriisiin. Uusliberalismin tarjoamat keinot ovat olleet myrkyllisiä, mutta Eurooppa on vakautettu, Kiina on sidottu taloudelliseen järjestelmään ja valtioiden välisiä sotia on todella vähän. On keksittävä keinot, joilla uusliberalismin suuntaan muuttuneessa maailmassa voidaan kelkkaa kääntää kohti myös yhteiskunnan heikompia hyödyttävään suuntaan. Se ei vain onnistu nostalgialla, vaan uusilta tuntuvien ratkaisujen keksimisellä ja ajamisella.

Miksei teiltä vasemmistoliittolaisilta tai demareilta tule ehdotuksia, millainen järjestelmän tulisi olla? Sanotaan vaan, että jotain pitäisi tehdä ja te muut ootte huonoja, mutta ette tuo vaihtoehtoja. Heitänkin nyt Aki pallon sulle, ja kerro, mitä sä itse tekisit. Eikä mitään eduskuntavaalisoopaa, jolla arvelet äänen helpoiten irtoavan, vaan niinkuin toiselle poliitikolle, jonka haluat saada vakuutetuksi ajatustesi oikeellisuudesta.

Haastattelua, väittelyä ja paneelia

2011-02-07T21:15:00.000+02:00

Tänään ohjelmassa oli haastattelu Satakunnan Kansan Virta-liitteeseen. Haastattelusta tuli hyvin jännä, koska en ole ollut vielä yhdessäkään median käsittelyyn liittyvässä koulutuksessa. Koulutuksen puute johtaakin ehkä jopa varomattoman vapaaseen käyttäytymiseen ja jutusteluun. Jännityksen ja kauhun sekaisilla tunteilla odottelen perjantain SK:n liitettä ja sen saamaa vastaanottoa.

Juttua varten toimittaja oli järjestänyt minulle tapaamisen Porin lyseon yläasteen politiikkakerhon kanssa. Olin lukenut kerhosta viime vuonna SK:sta ja sunnitelmissani oli jo pitkän aikaa ollut käydä heitä moikkaamassa. Erityistä ohjelmaa en ollut kerhoa varten valmistellut, mutta olin tulostanut harrastus-CV:ni mahdolliseksi keskustelunherättäjäksi. Kerhon jäsen Lasse Lund tarkkuikin siihen heti todeten, että hänenkin CV:nsä näyttää samankaltaiselta. Löytyy TET eduskunnassa, nuorisovaltuustotoimintaa ja Suomen nuorisovaltuustojen edustajistoon kuuluminen. Eikös tässä siis olisi aika hyvä konsepti nuorten aktivoimiseksi?

Keskustelumme oli vapaata, intensiivistä, väittelevää, perustelevaa, intohimoista, laajaa, spesifiä, eli kaikkea, mitä poliittinen keskustelu on parhaimmillaan ja vapaimmillaan. Olisi siinä Ståhlekin naurahtanut muutamaan otteeseen keskustelumme vapautuneisuudesta ja suoruudesta.

Illalla oli paneeli nuorisosta ja nuorison pahoinvoinnista. Paneeli sujui sinänsä ihan hyvin, joskin me panelistit onnistuimme antamaan aika masentavan kuvan suomalaisesta nuorisosta. Olisi ehkä pitänyt tuoda esille sitä vähän positiivisempaa todellisuutta, jota olin osana päivällä.

Tue kampanjaa ja äänestä!

2011-02-02T17:13:00.003+02:00

Jos koet, että ajan sinulle tärkeitä asioita ja olen sopiva ehdokas juuri sinulle, niin olet tervetullut mukaan tiimiin! Pienikin apu on tärkeä, oli kyseessä sitten vapaaehtoistyötä tai pientä lahjoittamista.

Jos haluat lahjoittaa kampanjaan, niin voit tehdä sen tästä linkistä:

http://www.vihreat.fi/lahjoita?ehdokas=15053

Voit myös ilmoittautua kampanjatiimiin:

tuki-unkuri(at)vihreat.fi
040 8454756

Muista myös äänestää! Ennakkoäänestys alkaa 6.4 ja voit etsiä lähimmmän ennakkoäänestyspaikan täältä.

Yhteystiedot

2011-01-20T14:42:00.001+02:00

Tästä löydät yhteystietoni. Ota rohkeasti yhteyttä!

Klaus Unkuri

+358 408454756

klaus.unkuri(at)gmail.com

Täydennystä verkostoliikenneideaan

2010-11-20T11:47:00.002+02:00

Sain kommentin verkostoliikenteestä anonyymiltä henkilöltä:
"Just,onhan tuossa kyydittämisessä ideaa,mutta ilmaiseksiko sitten kyydittäisiin toisia (1). Liekö tuo ihan turvallistakaan, tapetaanhan taksikuskejakin (2). Ja niin,onko fiksua viedä taksikuskien työt (3)"

Ihan hyviä kommentteja kyllä. Nämä kommentit ovat askarruttaneet minuakin.

1. Ihan ilmaiseksi ajattelin. Se voisi olla sellainen omanlaisensa nykyaikainen sosiaalinen elämänmuoto. Saisi ihmiset olemaan tekemisissä enemmän toistensa kanssa. Tietysti se on ihan vapaaehtoista toimintaa, että ottaako joku kyytiinsä ja haluaako joku kyytiin. Kyllähän ihmiset muutenkin kuskaavat toisiaan vapaaehtoisesti ja ilmaiseksi jos joku pyytää tai tarjoutuu ja tämän ideana olisi kanavoida tuo kuskaaminen.

2. Niin, onhan näitä kauhuelokuvia hulluista liftareista. Mutta olen kyllä ihan oikeasti miettinyt ihmisten turvallisuuttakin. Ei sitä ikinä tiedä mitä ihmisten päässä liikkuu, jos ihan tuntemattomia kyytiin on ottamassa. Humalatila voi tehdä ihmisistä vaarallisia, vaikka he eivät sitä muuten olisi.

Sovelluksessa voisi käyttää osaksi sosiaalista mediaa. Mulla on FB:ssä tällä hetkellä lähes 500 kaveria, joiden kyytiin voin kyllä ihan mennä ja jotka voin kyytiin ottaa. Voisin siis ehkä määritellä, että liikkumiseni näkyvät vain heille. Tällöin kulkemisesta tulee turvallista. Myöskin nettiin jäisi aina jälki siitä, kuka on kuljettanut, ketä, milloin ja mihin, joten tästä näkökulmasta tarkasteltuna tämä kulkeminen olisi valvottua ja turvallista. Kuskeilta ja kyytiin haluavilta voitaisiin edellyttää rekisteröitymistä ja profiilista voisi näkyä, kuinka luotettava henkilö on. Kuinka paljon hän on kuskannut tai ollut ihmisten kyydissä. Vaihtoehtoja on useita.

3. Taksien kohtalo on myös askarruttanut minua. Tilanne aiheuttaisi muutospaineita taksien toimintaan. Kuitenkin näen, että taksit voisivat onnistua integroitumaan tähän järjestelmään. He kuitenkin ovat kuskeina luotettavia ja heitä voi käyttää paikkaamaan vapaaehtoisen kuljetuksen aukkoja, joita takuuvarmasti jää paljon. Sovellus voisi myös automaattisesti ehdottaa taksien käyttämistä näiden aukkojen kohdalla. Taksit voisivat myös itse rekisteröityä sovellukseen, jolloin ne ehkä voisivat ottaa enemmän henkilöitä kyytiin matkan varrella, jos ihmisillä on sama suunta ja se heille sopii.

Sovelluksen yksi kantava idea on vähentää oman auton käyttämisen tarvetta. Yksilölle siis tulisi säästöjä, kun ei tarvitse omistaa autoa. Tämä tilanne voi siis lisätä taksien kysyntää, koska useammalla ihmisellä on takseille tarvetta ja kykyä maksaa siitä. Mahdollisen kannattavuusongelman iskiessa voitaisiin lähteä tukemaan takseja, koska ne voitaisiin nähdä julkisenä liikenteenä ja edellytyksenä ihmisten haja-asutukselle. Ympäristönkään kannalta en näkisi tätä ongelmallisena, koska takseja olisi kuitenkin liikenteessä paljon vähemmän kuin henkilöautoja ja näin autokannan uudistaminen ympäristöystävälliseen suuntaan sujuu helpommin.

Verkostoliikenne

2010-11-18T13:44:00.001+02:00

Ajan yksityisautoilun vähentämistä, mikä onkin luonnollista vihreälle. Lähden kuitenkin yleensä siitä, että ihmiset eivät vapaaehtoisesti muuta tapojaan heitä vähemmän hyödyttävään suuntaan. Ihmiset muuttavat tapojaan, jos heidän suorituskykynsä paranee tai pysyy samana tai kulut pienenevät tai pysyvät samana. En siis usko, että yksittäiset ihmiset ryhtyisivät suurin joukoin vieroksumaan yksityistä autoilua ihan vaan periaatteesta tilanteessa, jossa autolla ajamisesta kieltäytyminen tekee elämästä vaikeampaa. Muista liikkumismuodoista tulee tehdä kilpailukykyisiä yksityiseen autoiluun verrattuna.

Yksityistä autoilua ei voi täysin kieltää, eikä se ole realististakaan. Kaikille alueille ei pääse ilman omaa autoa, eikä julkista liikennettä ole mahdollista tehdä käsittämään maan joka kolkkaa. Myös se, että ihmiset voivat liikkua haluamaansa aikoihin pitkiäkin matkoja on talouden tehokkuutta parantava asia. Nämä yksityisautoilua puolustavat argumentit eivät kuitenkaan ole niin vahvoja, että tarvetta tilanteen muuttamiseen ei olisi. Resursseista heitetään suuri määrä hukkaan turhassa autoilussa ja autoilu on suuresti ympäristöä kuormittavaa. Yksityisautoilu on kuitenkin ilmiönä jossakin määrin välttämätöntä.

Ruuhkat ja viisipaikkaisen auton yksinäinen matkustaja kuuluvat kiinteästi yhteen. Ihmiset ajavat tarpeettomia määriä samoja matkoja yksin, vaikka he voisivat kulkea nuo samat matkat huomattavasti pienemmällä määrällä kalustoa. Näen, että on mahdollista luoda nykyisellä ja alati kehittyvällä teknologialla verkosto, joka helpottaa ihmisten liikkumista toistensa avulla.

Yhä useammassa autossa on nykyään GPS-navigaattori. Oleellista on, että sen avulla tiedetään auton sijainti, matkareitti ja matkaan oletettu aika. Lisätään GPS:ään myös kuljettajan henkilökohtaiset tiedot, jotta tiedetään kuka ajaa, sekä kuljettaja ennen lähtöään lisää autossa olevien vapaiden paikkojen määrän. GPS lähettää nämä tiedot automaattisesti johonkin verkkosivulle, josta tieto voidaan eri muodoissa levittää eri sovelluksilla netin kautta kännyköihin ja tietokoneisiin.
Mahdollinen matkustaja voi siis näppäillä jollakin verkkosivulla haluamansa matkan ja saa sen jälkeen tiedon reittimahdollisuuksista. Näin hänen ei tarvitse itse lähteä omalla autollaan ja saamme lisättyä yksittäisessä autossa olevien matkustajien määrää.

Näin on luotu verkosto, joka mahdollistaa sen, että ihmiset voivat ottaa myös toisten yksittäisten ihmisten liikkumisen osaksi omaa liikkumistaan. Tähän verkostoon lisätään tietysti myös julkinen liikenne. Ideana on, että yhden verkkosivun/sovelluksen kautta pystyisi suunnittelemaan kaikki kulkuvälineet huomioon ottavan kulkureitin mihin Suomen kolkkaan tahansa.

Tämä verkostoliikenne vähentäisi yksityisautoilun määrää ja vähentäisi kulkemisen kustannuksia.Myös julkisesta liikenteestä tulisi houkuttelevampi vaihtoehto, koska liikkuminen niiden ääreltä eteenpäin helpottuisi ja matkansuunnittelusovellus olisi sama ja selkeä. Verkosto kuitenkin minimoisi yksityisen autoilun määrän.

Olen täydentänyt verkostoliikenneideaa tässä linkissä.

Euroopan unionin historia

2010-09-13T09:11:00.003+03:00

Lueskelin tässä väitöskirjaa A Success Story or a Failure? : Representing the European Integration in the Curricula and Textbooks of Five Countries, ja aloin pohtia tapaa, jolla EU:n historia yleensä tuodaan esille Eurooppatiedotuksen materiaaleissa ja koulukirjoissa.

EU:n eräs ongelma on sen eliittilähtöisyys. EU:n eri hankkeet ja saavutukset ovat viimekädessä nousseet poliittisten johtajien tarpeista ja heidän ajatuksistaan. Saavutukset ovat olleet todella suuria, kuten Eurooppa ilman rajoja, mutta ne eivät silti jollain lailla säväytä tavallista kansalaista. Tavallisen kansalaisen voi olla hankala hahmottaa sitä, kuinka merkittävä saavutus rajojen poistuminen on niin kulttuurisesti, taloudellisesti, historiallisesti, sotilaallisesti ja ennen kaikkea poliittisesti.

Jos vertaa esimerkiksi Suomen historiaa, tapaa millä suomalaisuus tuodaan oppikirjoissa yleisesti esiin, on näkökulma suurin piirtein seuraava (karrikoidulla tavalla):

-Olipa kerran alue, jota ruotsalaiset tulivat hallitsemaan.
-1800-luvun alussa Venäjä tuli ja valtasi koko maan.
-1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla meistä tuli pikkuhiljaa suomalaisia.
-1900-luvun alussa itsenäistyimme Venäjästä ja kävimme sisällissodan.
-1940-luvun paikkeilla sodimme Venäjän kanssa (,etenkin talvisota muistetaan hyvin).
-Kekkosen hallintakausi.
-90-luvun lama.
-Sitten on EU:ta.

Parhaiten kansalaisten muistissa ovat lähinnä 1900-luvulla tapahtuneet viivat. Kuitenkin Suomen historiasta on mahdollista luoda selkeä lineaarinen jatkumo, joka tuntuu jollain tavalla luontevalta. EU:n historiankirjoitus taas kärsii luontevuuden puutteesta. EU:n historiaa sävyttävät lähinnä kokoukset ja niissä saavutetut läpimurrot sekä uusien jäsenmaiden liittymiset. Historiasta puuttuvat kriisit, selviytymiset ja kansoja yhdistävät kokemukset, eikä lineaarista jatkumoa pystytä järkevästi tekemään. Historiankirjoitusta hankaloittavat myös lukuisten eri instituutioiden nimet niiden eri vaiheissa: ECSC, EEC, EY, EU. Tiedätkö sinä mikä on mikin?

Veikkaanpa, että EU:n historiankirjoitus tulee todennäköisesti löytämään järkevämmän muodon kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä, kun jo pelkästään kirjainyhdistelmällä EU alkaa olla enemmän omaa historiaa. Tällöin voidaan puhua myös historiallisista instituutioista, kuten ECSC tai EEC, hyvällä omatunnolla EU:na. Nyt onnistutaan varmasti myös luomaan eräänlaisia virstapylväitä paremmin, kun voidaan selkeästi sanoa, että ne ovat EU:n virstapylväitä. Ehdotankin että selkeä historiallinen lyhennys olisi seuraava:

-Toisen maailmansodan jälkeen Robert Schuman ehdottaa hiili- ja teräsyhteisön perustamista. Tästä lähtee Euroopan integraatio liikkeelle. (En itse usko, että tältä väliltä on mitään muuta mainittavaa kerrottavaa. Tätä väliä dominoi niin vahvasti kylmä sota, että yksityiskohdat Euroopan integraatiosta tuntuvat mielestäni hengettömiltä. Näin on erityisesti siksi, että Euroopan integraatio ei vaikuttanut itse kylmän sodan tapahtumiin, paitsi ehkä jonakin pikku sivujuonteena. Välistä ei myöskään ole juuri muuta kerrottavaa kuin kokouksia, vuosilukuja ja järjestöjä, eikä juurikaan mitään, mitä nämä järjestöt ovat tehneet.)
-EU perustettiin 1991 (tämä olisi hyvä vuosi siitäkin syystä, että Neuvostoliitto hajosi samoihin aikoihin, siispä eräänlaista epäkorrektia historiallista symboliikkaa)
-2002 euro otettiin käyttöön ainoana valuuttana 12 jäsenvaltiossa.
-2007-2010 on maailmanlaajuinen taloudellinen kriisi, joka on euron todellinen testi ja EU:n päättäjien tulikoe. Tätä tapahtumaa voidaan sitten myöhemmin kultareunustaa sillä, kuinka päättäjät kokoontuivat nopeasti yhteen ja tekivät päättäväisesti oikeita ratkaisuja.

Tälläinen historiankirjoitus olisi dynaaminen ja noudattelisi enemmän sitä historiankirjoituksen tyyliä, mitä ihmisille on perinteisesti esitetty.

Kenet ottaa töihin

2009-11-19T23:11:00.000+02:00

Nuva ry:lle on tullut ihan pipona työpaikkahakemuksia auki oleviin pääsihteerin ja järjestösihteerin paikkoihin. Niitä on tullut tässä pitkin matkaa viime viikkoina ja otin tänään aikaani käydäkseni kaikki hakijat kerralla läpi luodakseni omaa mielipidettä siitä, ketkä heistä otetaan haastatteluihin. Näiden hakemusten parissa menikin käytännössä sitten koko päivä. Huh, mikä urakka. Hyviä hakijoita oli liikaa ja joudumme tiukan paikan eteen, kun tasapainottelemme sen kanssa, että keitä kaikkia karsimme tai sitten saamme varautua pitkään haastattelupäivään...

Tilanteelle on olemassa kaksi vaihtoehtoista selitystä. Joko lama on tehnyt suuren joukon järjestöjyriä työttömiksi tai sitten meidän järjestöstä on tullut muuten vain houkutteleva työpaikka. Joidenkin hakijoiden palkkatoiveista päätellen se voisi kallistua viimeksimainittuun...

Siitä haastattelupäivästä tuleekin sitten jo kolmas kerta, kun olen palkaamassa ihmisiä töihin.

XIV nuorisovaltuuston kokous

2009-11-17T07:50:00.000+02:00

Nuorisovaltuustollemme on muodostunut tavaksi pitää joka maanantai noin tunnin mittainen kokous. Koska tapaamisia on säännöllisesti ja kaikki ovat sitoutuneet tapaamisissa käymään, niin yleensä asiat etenevät seuraavaan tapaamiseen mennessä. Tänäänkin kokous aloitettiin n. 18.00 deodoranttipullon kopautuksella (,josta kuuluu muuten tosi kova ääni =))

Tänään kävimme läpi kalenteritoiminnon käyttöönottoa. Tällä toiminnalla pystymme seuraamaan toistemme etenemisiä helposti ja muutenkin tehtävä-kenttä selkiytyy. Waltteriin, eli yön yli kestävään koulutustapahtumaamme, oli tullut kaksi uutta ilmoittautumista Eurajoelta. Vapaaurheilijoiden toimintaa lykätään kolmella viikolla, kunnes koeviikko on ohi. Hanna oli saanut ehkäisykampanjan suhteen paljonkin aikaiseksi ja järkännyt meille jo puhujat, vaikka vasta viime viikolla päätimme kampanjan pitämisestä. Kisällikampanja, eli uusien jäsenien rekrytointikampanja, ei ollut vielä saanut julistetta, mutta se luvattiin saada aikaiseksi seuraavaan viikkoon. Itse kirosin sitä, että meille ei ole mahdollisuutta asentaa ohjelmia koneeseemme ja aion tehdä seuraavalle viikolle aloitteen asiasta nuorisovaltuuston käsiteltäväksi ja eteenpäin lähetettäväksi. Logomme on tekstiä vaille valmis.

Nuva ry:n Puheenjohtajasta 2010

2009-11-12T20:38:00.000+02:00

Historiallinen liittokokous lähestyy. Sini ei enää asetu ehdolle. Kenestä seuraava puheenjohtaja luotsaamaan metamorfoosin läpikäynyttä liittoa? Kuka vakiinnuttaisi kaiken sen uuden, joka on tähän järjestöön saatu aikaiseksi? Kuka olisi riittävän innokas? Kuka olisi tarpeeksi karismaattinen? Kenestä olisi innostamaan ihmisiä? Kuka olisi tarpeeksi edustava? Allekirjoittanut olisi.

Havahduin tässä yksi päivä siihen, että en ehkä olisikaan niin huono valinta Nuva ry:n johtoon. Kahden hallitusvuoteni aikana olen ollut niin fyysisesti kuin henkisestikin läsnä kaikissa kokouksissa ja kaikissa tänä vuonna järjestetyissä tapahtumissa, jotka on tarkoitus järjestää myös seuraavana vuonna. Voin siis sanoa, että aktiivisuus ja innokkuus ovat kohdallaan ja näissä tapaamisissa myös näkemys liitosta ja etenkin sen tulevaisuudesta on selkiytynyt.

Puheenjohtaja johtaa liiton toimintaa sen sääntöjen, periaateohjelman ja tavoiteohjelman hengen mukaisesti. Onko siis tarpeen sanoa, että nämä asiakirjat tulee tuntea perinpohjaisesti kaiken sen muun tiedon lisäksi, mikä tulee hallitustyöskentelystä. Puheenjohtaja saa luotsattavakseen kaksi täyspäiväistä työntekijää ja eri puolilla Suomea asuvan hallituksen, joka näkee toisensa vain alle kerran kuussa. Puheenjohtaja saa osallistua milloin mihinkin kissanristiäisiin, joissa eksytään puhumaan nuorisovaltuustoista tai nuorten osallisuudesta, tai sitten ei eksytä kumpaankaan. Puheenjohtaja on myös viime kädessä vastuussa tapahtuuko jotakin vai ei; onko joku laiska vai aktiivinen.

Vaikka puheenjohtajan tuleekin tietää ja hallita kaikki maan ja taivaan väliltä, se ei tarkoita, että puheenjohtaja olisi se, joka tekee aina kaiken muiden puolesta. Täytyy osata innostaa, opettaa, sysätä ja delegoida juuri oikeassa suhteessa, että saadaan muut tekemään osansa ja parhaassa tapauksessa ylittämään itsensä. Yhdessä tekemällä saadaan aikaiseksi parhaiten.

Järjestö on laajentunut monessa mielessä viime vuosina. Piirejä on mahdollista perustaa ja niin on tehtykin. Edustajisto on perustettu. On kaksi uutta koulutustapahtumaa. On saatu aikaiseksi raamit, on luotu potentia. Nyt nuo raamit tulee täyttää yli äyräidensä. Ja siihen on vain yksi keino.

Aktiivisuus on ensi vuoden sana. Mä haluan aktiivisen hallituksen, joka vie piirien perustamisen loppuun ja joka hoitaa omat hommansa. Mä haluan meille aktiiviset piirit, joiden toiminta vie liitolta odotetun kenttätoiminnan aivan uudelle tasolle. Mä haluan aktiivisen edustajiston, joka vie kuulemisen valtakunnalliselle tasolle ja edustajiston jäsenten määrän tuplautuvan. Mä haluan Aktiivipäivien ja VAAKAn täytettävän aktiivisilla nuorisovaltuustolaisilla, joita meidän kentässä on. Tämä kaikki vaatii puheenjohtajaa, jolla on visio aktiivisuudesta ja halua toteuttaa visionsa.

Ulkolinja: Pakistanin nuoret talibanit

2009-11-12T12:45:00.000+02:00

http://areena.yle.fi/video/545481

En syytä sodasta uskontoja. Uskonto antaa vain yhden päämäärän, jota voi toteuttaa. Näitä päämääriä voi ottaa mistä vain. Niitä voi keksiä omasta päästään tai ottaa vaikka yliopistoista.

Joskus oli vain joku, joka halusi ottaa uskonnon päämääräkseen ja ajoi uskonnon sisältämää tavoitetta, joka johti siihen, että seuraava otti sen päämääräkseen jne. Tilanne kehittyy tälläisten ihmisten toimien tuloksena, ihmisten, joilla on kykyä vaikuttaa. Tässä Taleban on joukko, joka ajaa tiettyä päämäärää. Kuitenkin toinen taho, Pakistanin hallitus ja länsimaat yrittävät kitkeä tälläisen terrorismin. Se kumpi voittaa, ratkeaa sillä, kumman tekemät ratkaisut ovat absoluuttisesti parempia kummankin osapuolen tavoitteiden kannalta.

Dokumentissa tyttö kertoo, kuinka talebanit ovat silponeet poliisin ja laittaneet sen seipääseen varoitukseksi ja osoitukseksi mahdistaan. Fiksu veto talibanilta, sillä se toimii, joskin myös armeita turvautuu rankkoihin keinoihin. Tuhoamalla yhden kaupungin maan tasalle varmistettiin se, etteivät kapinalliset voineet enää pitää sitä tukikohtanaan. Tämä kertoo siitä, kuinka myös armeija on valmis käyttämään äärimmäisiä keinoja tässä taistelussa.

Taleban toimii myös fiksusti painottamalla viestinsä viemistä nuoriin poikiin. Tämä varmistaa sen, että idealogia ja toimimallit jäävät näihin poikiin pysyvästi ja sitä kautta pysyväksi osaksi yhteiskuntaa, ellei joku jonain päivänä suorita kansanmurhaa. Taleban ei siis pyri käännyttämään valtaväestöä oppiinsa, talebanille riittää, että valtaväestö tottelee, vaan käännyttämisen kohteena ovat nuoret pojat. Taleban saa mahdollisuuden käännyttää tämän sukupolven, koska muu yhteiskunta ei tee sitä. Valtio ei anna opetusta ja kouluta näitä nuoria miehiä. Valtio ei käännytä näitä nuoria länsimaismalliseen yhteiskuntaan, jolloin talebanilla on käytännössä lähes vapaat kädet nuorison suhteen.

Merkittäväksi tämän nuoriso-opetuksen tekee se, että Pakistanissa, kuten suurimmassa osassa maailmaa, merkittävä osa väestöstä on lapsia ja nuoria. Monien maiden suuret ikäpolvet syntyvät nyt. Taleban kouluttaa nämä suuret sukupolvet ja siinä vaiheessa on ihan sama, antaako USA rahaa ja koulutusta armeijalle. Taleban-yhteisö ei pyri pääasiassa tuhoamaan hallitusta, vaan saamaan itselleen kannattajia. Hallitus taas pyrkii lähinnä tuhoamaan Talebanin, mikä ei onnistu, mikäli sen mahdollisuutta värvätä aina uusia ja uusia kannattajia ei tyrehdytetä.

1,5 miljoonaa lasta käy koraanikoulua, joissa saa majoituksen ja ruuan. Näin on, koska valtion koulujärjestelmä on romahtanut eikä vanhemmilla ole varaa elättää lapsiaan. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Pakistanissa asuu 80 miljoonaa lasta, joista 20 miljoonaa elää köyhyysrajan alapuolella. Nämä koraanikoulut toimivat talebanien ideologian tehokkaimpina lähettiläinä, koska niillä on käytännössä monopoliasema lasten elämässä. Kukaan muu ei ole tarjoamassa heille vaihtoehtoa.

Miten tämä on mahdollista? Siihen ei dokumentti vastaa, mutta arvaisimpa, että nämä koulut saavat rahoitusta jostakin uskonnollisesta lähteestä ja ne ovat talebanin suojeluksessa. Myöskin uskoisin, että niiden työntekijöitä ajaa merkittävissä määrin vakaumus, mistä syystä he saattavat työskennellä suhteellisen paljon,vaikka he eivät saakkaan kartutettua omaisuutta itselleen. Kukaan ei määrätietoisesti tuhoa näitä koraanikouluja samaan aikaan, kun kaikki valtionkoulut tuhotaan talibanin toimesta. Hallituksen on tosin poliittisesti mahdotontakin tuhota koraanikouluja, sillä nehän ovat ainoa edes jonkinlaisen koulutuksen ja elatuksen mahdollistaja.

Huvittavaa on myös se, kun talebankouluttaja kertoo, miksi lapset haluavat liittyä taistelijoihin. Ah, kuinka yksinkertainen syy. Siis ei uskonto. Ei mikään ideologia. Ei toive paremmasta ole sen lapsen mielessä, joka koulutetaan sotimaan ja tappamaan. Vaan se sama syy, mikä saa leluteollisuudenkin myymään tiettyjä tuotteita. Aseet ovat hienoja.

Miettiessäni sitä, että mikä on pohjimmiltaan syy sille, miksi maailmassa soditaan, olen tullut yhteen lopputulokseen. Sotiminen on kivaa. Joku aina tykkää siitä. Olkoot se sen mielestä, joka ase kädessä ampuu toista. Olkoot se sen mielestä, joka johtaa joukkonsa voittoon. Olkoot se sen mielestä, joka ylpeänä muistelee maansa sotahistoriaa. Kaikesta siitä kärsimyksestä huolimatta, jota sota tuottaa, joku tykkää siitä.

Kaksi kokousta lennosta

2009-11-03T10:13:00.000+02:00

Päivän ensimmäinen kokous oli Satakunta Unelmaa Foorumin, SUF:in (myöh. Suf). Kokouksessamme oli Satu Ahlman Sinisestä Sagasta konsultoimassa meitä eli vähän potkimassa porukkaa jotain toimintaa.

Ollessani viime viikolla Sadulla työharjoittelussa sain idean harjoituskokouksista. Johtuen siitä, että suffelit ovat olleet hyvinkin passiivisia viimeiset pari vuotta, siirtyminen päätöksiävaativaan tilanteeseen oli hankalaa edellisessä kokouksessa. Kokousharjoituksen idea on saada tällä porukalla luotua kuvitteellisessa kokouksessa päätöksiä nopealla temmolla ja näin saadaan porukka tottumaan reippaaseen päätöksentekoon ja sitä kautta sitä toimintaakin syntyy.

Ensimmäinen kokousharjoitus oli minun tekemäni ja siinä oli taloyhtiön Utopistinen Idylli Oy:n taloyhtiön kokous. Asukkaille oli valittu mielipiteet joita heidän piti toteuttaa kokouksessa. Esim. Yksi halusi pitää ilmoitusasioissa puheen kuolleelle kissalleen, toinen halusi kiinteistön katosta pinkin ja kolmas halusi pikkujoulut Kalajoen hiekkasärkille. Kokouksen tempo oli parempi kuitenkin kuin ennen, mutta se oli edelleen suht lunkki. Toisessa kokouksessa, jossa taas päätimme opiskelijatalon katon maalaamisesta minut valittiin puheenjohtajaksi, koska minulla oli ”objektiivinen näkemys asiasta”. Harjoitus sujui ihan hyvin (tietysti :P).

Heti kokouksen päätyttyä menin juna-asemalle josta lähtikin vartin päästä juna Tampereelle, jossa minua odottaisi Nuva ry:n hallituksen viimeinen kokous ennen liittokokousta. Katseltiin lukuja, päätettiin avata pääsihteerin ja järjestösihteerin haut, katsatettiin piirien tilanne, katseltiin ja ilmoiteltiin missä ihmiset olivat olleet, haetaan lanukerahaa, mennään kouluttamaan, on tullut jäseniä, muutettiin työsopimuksen nimi työsopimuksen liitteeksi, edustajisto tapaa presidentin, muistakaa Vaikutteed dl:t, saksalaiset tulevat huippikseen, tehdään muutoksia periaate- ja tavoiteohjelmaan. Itse annoin selostuksen Kaakkois-Suomen piirin tämänhetkisestä tilanteesta ja ensimmäisestä kokouksesta. Otin myös muutamia kohtia periaate- ja tavoiteohjelmassa esille ja ehdotin muutoksia.

Kotiin pääsin n. 12.00. Jippieee!! Ei nyt, ihan kiva päivä tämä oli.

Täällä Pohjantähden alla -äänikirja

2009-10-30T05:26:00.000+02:00

Sen Valkeakoski reissun jälkeen minussa on ilmennyt pieni hylkimisreaktio ajamista kohtaan. Joskaan se ei ole ihan niin paha, kuin mikä minulle jäi Suomi-Areenasta: aina, kun kuulen sanan ”innovaatio”, minun tekee mieli oksentaa.

En jaksa myöskään kuunnella enää radiotakaan tai autooni eksyneitä iskelmä-levyjä. Siispä kävin tässä yksi päivä kirjastossa hakemassa äänikirjan. Hyllyä läpiselatessa silmiini eksyi Täällä Pohjantähden alla. Olen miettinyt, että se olisi ihan sivistävää lukea, koska se varmasti sisältää kuvausta siitä tunnetilasta, joka on vasemmistolaisen idealogian ja toiminnan taustalla, mutta kuitenkin keskiössä. Muistelin, että Tarja Halonen on listannut sen yhdeksi hänen ajatteluaan eniten muokanneista kirjoista, joten todennäköisesti sen lukemisella olisi jokin hyöty ajatteluni kehittämiselle.

Kyseessä on ensimmäinen kuuntelemani äänikirjani. Ensimmäisen virkkeen kohdalla pärskähdin nauramaan, mutta kyllä sitä ennen pitkää tottui tähänkin kirjallisuuden imemismuotoon.

Ensimäinen havainto, jonka olen kirjasta tehnyt on mielenkiintoinen. Mahtaisikohan tästä löytää sen demarien ”ideologisen kriisin”, mistä paljon puhutaan. 2000-luvun Jussi olisi yrittäjä, joka äänestäisi kokoomusta, eikä suinkaan demareita.

Alussa Jussi siis on tökkimässä suota ja pohtimassa, olisiko siinä ainesta viljelysmaaksi. Jussi menee rovastin luo ja pyytää, että voisiko hän ryhtyä vuokralle tälle suolle, niin hän raivaisi sen.
Jussi on uupumaton ja sinnikäs, suoranainen yrittäjän esikuva ja kymmenessä vuodessa hän saa aikaiseksi torpan, joka on suurempi kuin moni omaksi omistettu maatila.

Työharjoittelu Sinisessä Sagassa 3/3: Reissu Helsinkiin

2009-10-23T14:34:00.000+03:00

Herätys aikaisin viideltä, että ehdin puol kuudelta lähtevään junaan. Onneksi olen opetellut heräämään ja nousemaan ylös heti herätyskellon soidessa, joten aikainen aamu ei tuota onneksi ongelmia. Junassa puran työlistaa, jonka olin koonnut eilen.

Satu kävi hakemassa ja sitten lähdettiin kohti Helsinkiä. Autossa oli myös markkinointipäällikkö Kaisa. Olimme menossa suljettuun yksien tutkimustulosten julkistamistilaisuuteen, joka pyöri YES-hankkeen ympärillä. Tehtäväni oli kirjoittaa Kaisan kanssa siitä tiedote, joten kymmensormijärjestelmällä pyrein kirjoittamaan mahdollisimman monen sanan ylös, mikä olikin hyvä, koska Kaisalla oli muita kiireitä järjestämisessä ja muussa sen semmoisessa. Ehkä kaikkeista parhaiten jäi mieleen yhden puhujan heitto: ”Yrittäjyyskasvatus on se asia, joka pelastaa Suomen kehitysmaaksi muuttumiselta”. :D

Seminaarin jälkeen Sadulla oli yksi kokous, jonka aikana me käytiin Kaisan kanssa syömässä. Käytiin keskustelua toistemme taustoista, opiskelusta ja tulevaisuudesta ja tietysti politiikasta yleensä, kuten aina jos sattuu juttelemaan kanssani. Ruokailun jälkeen me teimme tiedotetta ja jossain vaiheessa Satu piipahti paikalle ja lähdettiin kohti Tamperetta ja kohti kotia.

Työharjoittelu Sinisessä Sagassa 2/3: Suffeleita ja seminaaria

2009-10-22T13:46:00.000+03:00

Tämän päivän teemana työtehtävien suhteen oli suffilaisuus. Siis, sain mietiskellä miten suffeleiden kanssa toimitaan seuraavaksi. Siinä menikin pari tuntia. Tehtävä toi mun mieleen äidinkielentehtävät.

Seminaarin jälkeen käytiin syömässä taco-mestassa ja juteltiin Sadun kanssa vaihteeksi politiikkaa. Heitin kehiin kuvitteellisista yhteiskunnistani sen, jossa ihmiset ovat onnellisia, koska he kaikki ovat pilvessä koko ajan, joskin he eivät sitten mitään muuta olekaan. Siinä mallissa ongelma on siinä, että onko yhteiskunnan tehtävä tehdä kaikista onnellisia, sillä jos on, niin silloinhan yksinkertaisin tapa on jollain tavalla muokata ihmisen aivoja niin, että hän tuntee ihmisen onnelliseksi, eikä mitään muuta tarvitse tehdä. Jos johonkin muuhun panostetaan, niin ei välttämättä tulla onnellisiksi.

Toimistolla käytiin sitten aikaansaamiseni läpi. Hyvinhän ne olivat menneet. Olin keksinyt myös uuden idean tälle porukalle. Harjoituskokouksen. Sen ideana on antaa kokoustajille kuvitteelliset persoonat ja tarkoituksena on päästä kokous nopeasti läpi. Sufeleiden yksi ongelma on siinä, että he eivät ole sillä porukalla tottuneet tehokkaaseen kokoustyyliin ja tällä harjoituskokouksella pyritään siihen, että tämä tottumus muutetaan.

En saanut kokousharjoitusta valmiiksi ennen kuin lähdin taas kohti Harjavaltaa. Junassa kirjoittelin koontia kaikista tehtävistä, mitä minulle nyt on oikein tullut tässä mis missäkin välissä. Taitaa mennä viikonlopulle osa.

Työharjoittelu Sinisessä Sagassa 1/3: Ajomatkan kauhut

2009-10-21T13:38:00.000+03:00

Edellisellä viikolla torstaina oli SUFfin kokous, jossa Satu oli taas konsultoimassa porukkaa. Tauolla kysyin Sadulta, että olisiko mahdollista, että voisin tulla hänen konsultointiyritykseensä työharjoitteluun seuraavalla viikolla. Satu kysyi: ”Onko teillä lukiossa vielä TET?”. ”Ei”, vastasin, ”mulla on syysloma”.

Sininen Saga on siis:
http://www.sininensaga.fi/?page_id=3

Kuitenkin, tänään:
Junalla Tampereelle, jonka juna-asemalta Satu haki mut. Satu kertoi tämän ja seuraavien päivien ohjelmasta. Kotitoimistolla jatkettiin keskustelua vähän mistäkin, jonka jälkeen alkoi päivän ensimmäinen kokous, jossa olin läsnä. Teemana oli yrittäjyyskasvatus ja sen levittäminen lukioihin ympäri Suomea.

Kokouksen jälkeen sain tehtäväksi käydä nopeasti Valkeakoskella hakemassa yrityskasvatukseen liittyviä kansioita. Satu antoi työauton avaimet ja sitten katseltiin ja tulosteltiin karttaa netistä. Lähtiessäni heitin vitsiksi, että toivottavasti mä en nyt sitten löydä itseäni sitten Tampereen pohjoispuolelta.

Mulla ei ollut vielä kokemusta suurissa asutuskeskuksissa tai valtateillä ajamisesta. Siis olenhan useasti ajanut Harjavallasta Poriin, mutta se on hyvin yksinkertainen reitti, jonka on kuitenkin nähnyt monen monta kertaa kyydissä ollessa. Huolettomin mielin lähdin liikkeelle ja koin ajaneeni oikealle tielle. En edes laittanut radiota päälle, ettei se häiritsisi. Ajeltuani n. 20-30 minuuttia minuun iski epäilys. Ei vaikuttanut siltä, että ympärillä olevat merkit viittaisivat Valkeakosken lähestymiseen. Edes se, että Pori oli yhdessä vaiheessa vasemmalla puolellani ei ollut saanut minua tarpeeksi suuren epäilyksen valtaan. Pysähdyin, tarkkailin karttaa ja tajusin – että – olin – 30 kilometria Tampereesta pohjoiseen.

Voimasanojen saattelemana lähdin ajamaan takaisin. Lähetin Sadulle ilmoituksen tilanteesta ja siitä, että tässä menee odotettua kauemmin. Tiesin, että Tampereella tulisi vielä ongelmia, koska minun pitäisi löytää oikealle tielle vain tieviittojen ja opasteiden avulla. Osittain kyse tulisi olemaan myös tuurista. Tuuri ei ollut puolellani tänään.

Ajoin kahteen kertaan väärästä kohdasta ennen kuin pääsin pois Tampereelta.

avistin myös, että Valkeakoskelle pääseminenkään ei tulisi olemaan helppoa. Kolme kertaa väärään päätyen kahdesti jopa täsmälleen samaan kohtaan. Kuitenkin, sain kansiot ja huolestuneena lähdin paluumatkalle.

Koska olin ajanut heti alussa väärään, minulla ei ollut muistia siitä, millainen tie vie toimistolle. Ajoin neljä kertaa väärään, mutta huoltoasemalta saamien ohjeiden ja tuurin avulla päädyin tuttuun paikkaan ja pääsin perille. Voiko sitä sanoin kuvatakaan, kuinka huojentunut olin.

Sadun mies heittikin minut sitten heti juna-asemalle, josta lähdin takaisin Harjavaltaan. Ajaessaan hän lohdutti minua, että kun he Sadun kanssa muuttivat Tampereelle, siellä sai olla koko ajan hukassa. Se helpotti vähän.

Sen tosin sanon, että jos minusta vastoin kaikkia odotuksia ei tulekaan poliitikkoa, niin ei ainakaan sen paremmin tule rekkamiestäkään. You have my respect.

Miksei yhteiskunnassa mikään onnistu?

2009-10-15T10:16:00.000+03:00

Ihmiset ottavat päämäärän ja sen voi ottaa ihan mistä tahansa. Tämän päämäärän kannalta ihmisen tekemät asiat näyttäytyvät kaikkien niiden mahdollisuuksien joukosta mitä ihminen voisi tehdä joko sieltä parhaasta päästä tai sieltä huonosta päästä.

Annanpa esimerkin. Siis jos mulla olisi päämääränä juosta 100 metriä kymmenessä sekunnissa 20.3.2011 mennessä, niin kaikki tekemäni asiat tästä päivästä eteenpäin näyttäytyisivät tätä päämäärää edistävinä tai haittaavina asioina. Millaista ruokaa minun täytyy syödä juuri oikeassa määrin? Mikä on juuri se täydellinen määrä liikuntaa, joka minun täytyy harrastaa, että lihakseni kehittyvät juuri parhaalla mahdollisella tavalla? Pitäisi löytää valmentaja ja kun niitä vaihtoehtoja on muutamia, niin mikä niistä on paras? Vai olisiko minun pitänyt käydä jossakin tapahtumassa, missä olisin törmännyt juuri tähän parhaaseen mahdolliseen valmentajaan, jonka voin saada? Mistä parhaat varusteet harjoitteluun ja itse suoritukseen ja rahat näihin? Kysymyksiä, mahdollisuuksia, kaikkea, on ääretön määrä. Kuitenkin, on olemassa paras mahdollinen tapa tehdä kaikki.

Kuitenkaan, saavuttaakseni päämääräni minun ei tarvitse tehdä kaikkea parhaalla mahdollisella tavalla. Riittää vain, että teen tarpeeksi hyvin, että saan ylitettyä sen riman, joka minun täytyy ylittää. Tosin, voi olla, että vaikka tekisinkin kaikki parhaalla mahdollisella tavalla, niin sekään ei riitä ylittämään rimaa. On fysikaalinen mahdottomuus, että lihakseni voivat kasvaa tällä aikajänteellä. Ehkä geneettisesti lihakseni eivät voikaan kasvaa niin tehokkaiksi, tai niitä ei saa ikinä kasvamaan johtuen historiastani. Ehkä en vain voi saada tarpeeksi hyvää valmentajaa sitten mitenkään. Ehkä minusta ei vain voi saada niin paljoa sisua irti, että pystyisin harjoittelemaan tarpeeksi tehokkaasti. Hirmuinen määrä syitä, jotka saattavat vaikuttaa, että en saavutakaan päämääräni.

Muuten, syy miksi suurin osa yhteiskunnallisista vaikuttajista halveksuu populisteja, on että he sanovat äänestäjille tälläisessä tilanteessa tyyliin tälläistä: ”Mikäs siinä, kun laittaa vaan tossua toisen eteen”. Nii. Yksinkertaisia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin.

Miten tämä esimerkki liittyi yhteiskuntaan. Siksi, että mikään tässä yhteiskunnassa ei tapahtu itsestään. Kaikki asiat tapahtuvat, koska joku yrittää tehdä niitä. Ihmisillä on tässä yhteiskunnassa päämääriä, joita he yrittävät toteuttaa. Ongelma vain piilee siinä, että ihmiset eivät onnistu, syystä tai toisesta, toteuttamaan päämääriään.

Muun muassa näitä asioita poliitikoilla on päämäärinä: työttömyyden vähentäminen, ilmastonmuutoksen hillitseminen, kansantalouden vakaana pitäminen, koulutuksen parantaminen, nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen, yrittäjyyden lisääminen, työhyvinvoinnin lisääminen ja paljon muuta. Kyllä näitä oikeasti yritetään koko ajan, mutta ihmiset eivät ole tarpeeksi hyviä saamaan näitä toteen.

Eivätkä nämä asiat piile välttämättä poliitikoissa. Ne ovat myös muissa ihmisissä. Näitä asioita voisi ihan hyvin toteuttaa jokapäiväisessä arkielämässä, mutta silloinkin törmätään siihen, ollaanko tarpeeksi hyviä. Koulutuksen kohdalla jokainen oppilas voisi panostaa siihen itse paremmin. Työttömät voisivat saada itselleen työpaikan. Ihmiset voisivat elää ympäristön kannalta kestävästi. Ihmisten pitäisi säästää enemmän kuin lainaavat. Kyllä sinullakin voisi olla varmaankin eväät jonkun nuoren pelastamiseen. Voisi ryhtyä yrittäjäksi. Työpaikalla voisi panostaa oman työpaikan hyvinvointitason nostamiseen. Näissä kaikissa asioissa voi epäonnistua. Vaikka kuinka lukisi kokeeseen, niin saa silti vain seiskan. Vaikka kuinka hakisi töitä, mutta ihmiset eivät ota jos on keskeyttänyt peruskoulun. Ehkä ihminen ei jaksa koko ajan miettiä joka ikistä päivän mittaan tekemäänsä valintaa, onko se nyt ympäristön kannalta kestävää. Houkutus ottaa lainaa, että saa omakotitalon jo nyt on liian suuri. Mennessä juttelemaan syrjäytyvälle nuorelle, saa vastauseksi ”Haista vittu!” ja luovuttaa.

Tai sitten voisi lakata murehtimasta lainkaan tälläisiä asioita ja katsoa vaikka TV:tä.

KAASU perustettiin

2009-10-11T04:48:00.000+03:00

Tänään perustettiin Suomen Nuorisovaltuustojen liiton Kaakkois-Suomen piiri Haminassa.

Menin junalla ensin Kouvolaan, josta VAAKAssakin ollut Kuisma haki minut. Samalla Kuisma piti esitelmää Kouvolan eri nähtävyyksistä, kuten Stalinin hampaista, ja Haminassakin teimme vähän kyläkiessiä. Haminan mieleenpainuvin tapaus taisi olla itään osoittava panssarivaunu.

Nuorisotalolla alkoi armoton taistelu tekniikan kanssa ja pohdiskelu kokoustamistamismuodosta. Istuisimmeko pöytien ääressä tuoleilla vai löhöttäisiinkö sohvilla. Sohvat voittivat.

Paikalle tuli vielä Kouvolalaisia. Tämä johti yhdistyksen sääntöjä täydennettäessä siihen, että yhdistyksen kotipaikkakunnaksi tuli Kouvola. Kotka sai tällä kertaa jäädä nuolemaan näppejään.

Kokouksen alussa pidin esitelmän piireistä ja niiden moninaisista eduista sekä kuinka me käytännössä tänään toimimme. Luennon jälkeen siirryimme kokoustamaan ja käytiin läpi kaikki etukäteen valmistellut kokouksen perustamiseen johtavat asiakirjat. Kuisma oli myös tehnyt meille karttakuvauksen, jossa selvisi missä piirin alueella oli nuorisovaltuustoja ja missä ei ollut.

Tietoisina siitä, että tänään perustetun piirin edustus piirin nuorisovaltuustoista on heikko, päätettiin, että piirin toiminta tulee seuraavien kuukausien aikana painottumaan muiden nuorisovaltuustojen tiedottamiseen ja mukaan saamiseen. Seuraavan vuoden alkupuollella olisi tarkoitus pitää ylimääräinen yhdistyskokous, jossa muodostettaisiin sitten uusi hallitus.

Kumpa kaikki yrittäisivät

2009-09-25T06:38:00.000+03:00

Oikeistolaisesti ajattelevilta ihmisiltä löytää aina silloin tällöin ajatuksen yhteiskunnasta, jossa kaikki yrittävät parhaansa ja joka tällöin olisi oikeudenmukainen. Tällöin jokainen ajaisi itse etuaan parhaiten ja olisi sellaisessa asemassa yhteiskunnassa, joka hänelle sopii hänen kykyjensä mukaan. Tälläisessä yhteiskunnassa ei olisi vapaamatkustajia, vaan kaikki yrittäisivät ja tekisivät ahkerasti töitä. Tässä yhteiskunnassa poistuisi moni ongelma, koska laiskuus ei enää olisi ihmisten toimien esteenä.

No, kuvitellaampa yhteiskunta, jossa kaikki sen jäsenet ovat toistensa klooneja. Yksikään yksilö ei ole millään lailla toista parempi. Kaikki ovat täsmälleen yhtä hyviä kaikessa, mitä he tekevätkin. Heillä olisi myös alussa täsmälleen samat tiedot ja he ajattelisivat samoja ajatuksia. Kuvitellaan myös, että yhteiskunta lisääntyy kloonaamalla. Jokaisella kloonilla on synnynnäinen idea uupumattomasta työnteosta.

Noin, laitetaan nämä kloonit nyt luonnontilaan, jossa heidän täytyy muodostaa yhteiskunta. Yhteiskuntamme on täysin tasa-arvoinen ja sinällään ihanteellinen. Tilanne tosin ei jää tähän.

Ympäristö alkaa vaikuttamaan klooneihimme eri tavoilla. Joku nyrjäyttää jalkansa kuoppaan. Toinen havaitsee terävän kiven, josta hän tekee aseen. Toinen päätyy joen varteen ja kehittää kalastusmetodit. Yksi päätyy tarkkailemaan muiden toimintaa ja tekee havaintoja, kuinka muut kloonit toimivat. Myöhemmin hän saattaa käyttää tätä tietoa muiden hallitsimiseen. Kaksi kloonia oppii viljelemään maata, mutta toisen maa on ravinteikkaampaa kuin toisen. Kloonit käyvät myös kapitalistisen mallin mukaista kauppaa toistensa kanssa.

Ympäristö tekee sen, että kloonit alkavat olla eriarvoisessa asemassa toisiinsa nähden. Jalkansa nyrjäyttänyt ei pysty tekemään enää samalla tavalla töitä, kuin joku muu kaltaisensa. Aseen tehnyt voi alkaa uhkailemaan toisia klooneja. Tarkkaileva henkilö oppii tekemään parempia kauppoja toisten kanssa, jolloin hän saa enemmän itselleen. Kaikki nämä asiat johtavat siihen, että vaikka kaikki ovatkin klooneja, niin he vääjäämättä lähestyvät eriarvoista yhteiskuntaa.

Mennään muutama sukupolvi eteenpäin. Meitä ei kiinnosta nyt se, että millaisen yhteiskunnan kloonit loppujen lopuksi tekivät, mutta muutama seikka on varmaa. Hyvä asema on periytynyt jälkeläisille. Huonompaan asemaan joutunut ei voi enää syrjäyttää ylempää kaltaistaan, koska heidän taitonsahan ovat samat. He ovat potentiaalisesti yhtä älykkäitä ja hyviä fyysisesti. On myös varmaa, että eriarvoisuus lisääntyy. Kloonilla, jolla on omaisuutta vaikka 5000€, on suuremmat resurssit käytössään ja tällöin hän voi päihittää toisen kloonin, jolla on vain 1000€ edestä resursseja.

Lopputuloksena on eriarvoinen yhteiskunta, jossa kaikki ovat yhtä hyviä ja kaikki yrittävät yhtä paljon.Toisilla on tosin ympäristön ansiosta paremmat edellytykset tehdä sitä ja tätä, esimerkiksi estää toista kloonia ottamasta hänen paikkaansa yhteiskuntapyramidissa.

Jokainen klooni voi ajatella, että hän pystyisi olemaan kenen tahansa toisen kloonin paikalla. Sen köyhimmän tai rikkaimman. Ja se jos mikä kismittää, ainakin niitä köyhiä, koska rikkaathan voivat huijata itseään.

Ja kilpailun lopputulos on...

2009-09-19T14:50:00.000+03:00

Tulostenjulkistamistilaisuudessa meidän kilpailijoiden täytyy vielä pitää puheemme julkisesti koko yleisölle. Nyt en ollut enää ihan niin hyvässä terässä kuin eilen eikä puheeni ollut parhaimpiani. Tuomareihin ei tosin voinut enää vaikuttaa, joten ei sillä niin paljoa väliä ollut.

Lopputuloksena oli se, että olin jaetulla kolmossijalla. Tuomarit tulivat siihen lopputulokseen, että me olimme kaikki aivan liian hyviä, että joku olisi selkeästi hävinnyt. Kolmospalkinto, 500€ johonkin hankkeeseen tai toimintaan, meni siis puoliksi.

Vieressäni on voittaja, belgialainen Zola Dorjbayar. Hän toimii vapaaehtoistyössä maahanmuuttajalasten ja köyhien lasten kanssa. Voittajasta oikealla on toisen palkinnon voittanut englantilainen Hannah Johnson, joka toimi autistien kanssa. Äärimmäisenä oikealla on Elisabeth Waldersee Saksasta ja hän järjesti leirejä kehitysvammaisille.

Voittamani summa, 250 €, tuntui riittämättömältä hankkeeni toteuttamiseen. Tarvitsisin silti rahoitusta jostain muualta. Tästä syystä tein seuraavaa:

Annoin rahat saksalaiselle. Rahat olivat seteleinä tuossa kirjekuoressa. Tuo rahasumma oli hänelle paljon suurempi kuin minulle, joten näin saadaan aikaiseksi eniten hyvää kokonaisuuden kannalta. Koin myös, että koska voin saada rahoitusta muualta, niin olisi väärin, että ottaisin nyt tässä yhteydessä häneltä mahdollisuuden tehdä hyvää. Hänellä kun ei ole samanlaista mahdollisuutta saada rahoitusta toimintaansa muualta.

Viimeinen kilpailurutistus

2009-09-19T08:32:00.000+03:00

Tapasin muut neljä kilpailijaa ja he olivat tyttöjä. Taas osoitus siitä, kuinka naiset tulevat hallitsemaan maailmaa kun minusta aika jättää. Tai ainakin heidän pitäisi!

Nyt viimeinkin, kun olen väsännyt kilpailuhakemukset, kääntänyt ne englanniksi ja nyt täällä tehnyt puheenkin, on viimeinen tilaisuus vaikuttaa tuomareihin tullut.

Puheen piti kestää kolme minuuttia ja se meni varmaankin suurinpiirtein näin:

"Hello. My name is Klaus Unkuri and my hobby is to make a difference. My hobby and voluntary work has three main lines: maintaining youth center, presidency of the local youth counsil and boardship on Union of Finland's local youth counsils Nuva ry. (20s)

2007 I got the idea about founding a youth center and I came to a conclusion that best way to found it would be doing it by myself. So, I collected couple of my friend and we did it. Now that youth center has been open for two years twice a week.We have given an opportunity for young people who don't have hobbies just hang around somewhere inside and have fun. This is the level when I do something good for young people directly. (30s)

This year I became the president of the youth counsil of Harjavalta. Youth council represents the young people of the municipality. We work for better possibilities to really make a difference and we stand out for the rights of the young people. We also hold all kinds of event and campaings. We are planning to have a sexual education campaing, new kind of sport activity and maybe campaing against bullying. Basically, we have free hands to do almost anything we like.My role is to be like a coach for the other members in this hobby of ours. Through this line I help youth throught city and other youth counsil members. (40s)

Thanks to my youth center I was later selected to the board of Union of local youth counsils in Finland, Nuva ry where I am now on my second year. Nuva ry is a umberella organisation of the local youth counsils. Organisation is funded by goverment with 90 000 euros per every year and it has two full-day emplayees. This is the arena where I have effect to the society in national level and help youth by establishing and improving the work of youth counselors. Work I do here has the biggest effect even thought you can't see imediately the results. (30s)

My main interest now is to increase the activity of the youth. You could say that I'm trying to multipy myself and make more youth do work on youth centers and stuff. Now I would want to explore a new frontier and try to be the embassador of the active youth by spreading the local youth counsil system to another country. Finland is a small country of 5 million people so why should I leave the ideas and ways of doing things just to these circles, when in this Europe of no borders I can spread them much more further. You could say, that I am the politician that Martti Ahtisaari recalled yesterday, for who it's not only about making a better country for myself, but a better Europe for us all. (40s)"

Puheen lisäksi tuomarit kyselivät vähän kaikenlaista, mitä heille oli tullut kilpailupapereista mieleen. Kilpailutilanne oli suljettu. Olettaisin esiintyneeni varsin hyvin. Sijoitukseni saan tietää huomenna.

Europa-forum at Tampere

2009-09-18T08:18:00.000+03:00

Tänään alkoi Euroopan lions-yhteisön kokoontuminen Tampereella Tampere-talolla.

Olen osallistunut Nuoret lähettiläät -kilpailuun. Suomen kilpailu on jo läpikäyty ja pääsin jatkoon Euroopan tasolle. Itse kilpailu on vasta huomenna, mutta tulin jo tänään, koska täällä saattaisi tapahtua jotakin jännää tai sitten voisin kuulla jotakin mielenkiintoista ja koska Martti Ahtisaari pitää avajaisissa puheen. Tässä lisätietoa itse kilpailusta:

http://www.europaforum2009.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=86&Itemid=88&lang=fi

Ennakkoaavistuksen mukaisesti koko talo oli täynnä pukumiehiä ja -naisia. Aavistuksen takia olin ottanyt kyllä puvun mukaan, mutta olin vielä ihan farkuissa ja kauluspaidassa. Koin erottuvani joukosta.

Ensimmäiseksi olin luennolla, jossa puhuttiin Nuoret suomalaisessa yhteiskunnassa. Nappasin muutamia otteita Tommi Hoikkalan esityksestä. Jossain istunnonloppupuolella juontaja kysyi, että onko tässä yleisössä ketään alle 30-vuotiasta. Innokkaasti nostin käteni ja vilkaistessani ympärilleni havaitsin, että taisin olla ainoa joka niin teki. Juontaja viittoikin sitten minulle, että minun täytyisi pitää puheenvuoro. Niin pidinkin ja sen jälkeen lions-yhteisö tuntisi minut nimellä ”the young man”.

Luennon jälkeen halusin käydä majoituksessa viemässä kamppeet pois. Kysyin, että lähteekö täältä jotain joukkokyydityksiä majoitukseeni, joka oli jokin ”ruusendaal”. Tälläisiä joukkokyydityksiä ei ollut, mutta VIP-taksillä kuulemma pääsisin. Pääsin sitten hotellille, joka olikin Rosendahl, ja vaihdoin siellä puvun päälle. Nyt vaivautuneisuuteni hävisi.

Illalla olivat nämä avajaiset, joissa kannettiin lippuja sisään ja laulettiin lauluja. Tämän lisäksi Martti Ahtisaari piti puheen, jonka laitoin digitaaliselle ääninauhurille. Puheessaan hän povasi Euroopan tarvitsevan ihmisiä, jotka ovat ovat valmiita katsomaan Eurooppaa kokonaisuutena ja tekemään päätöksiä, jotka ovat Euroopan, eikä vain jokaisen oman itsen, edun mukaisia.

Avajaisten jälkeen olivatkin hillityt pippalot. Siellä Satakunnan leijonat bongasivat ja kierrättivät minut kättelemään kaikki paikalla olleet isot lions-kihot. Tässä vähän kuvia:

Vasemmalla Satakunnan piirikuvernööri, hänestä oikealla kansainvälinen, eli koko maailman leijonien varapresidentti, sitten minä ja äärimmäisenä oikealla entinen Suomen presidentti.

Näytetään nyt toinenkin kuva Wing- Kun Tamista.

Tässä minusta oikealla välittömästi edellinen kansainvälinen presidentti.

Niin että kannattaa laittaa sinunkin klubisi ilmoittamaan kilpailija niin voit saada sen kättelemään järjestösi isoja kihona. Nii.

Yhteiskunta, jossa kaikki ovat onnellisia

2009-09-13T06:30:00.000+03:00

Pitäisikö yhteiskunnan tehdä ihmisistä onnellisia? Syy, miksi muutosta halutaan ja toivotaan vaaleissa, on usein äänestäjän kannalta se, että kun tuo asia muuttuu niin minusta tulee onnellisempi. Osittain huonontuvaa äänestyskäyttäytymistä selittää ehkä se, että nyt kun eduskuntakin on ollut jo sata vuotta toiminnassa, eivätkä ihmiset vieläkään ole onnellisia, niin miksi he sitten äänestäisivät, kun he eivät muutoksista tule kuitenkaan onnellisemmiksi. Sinänsähän näin ajattelevat ihmiset ovat oikeassa, koska ei yhteiskunta tähtääkään tällä hetkellä ihmisten onnellisiksi tekemiseen. Havainnollistan tätä kuvitteellisellä yhteiskunnalla, jossa kaikki ovat onnellisia.

Onnellisuushan on tunne. Jonkinlainen aivojen olotila, joka saa ihmisen tuntemaan olonsa onnelliseksi. Tätä aivojen olotilaa haetaan esimerkiksi sillä, koko muukin kroppa raahataan kesämökille tai etelän aurinkoon. Kuitenkin kyse on aivoista, eikä siitä kesämökistä tai etelän auringosta.

Aivot on mahdollista saada tähän olotilaan myös aineilla tai teknologialla. Jotkut aineet saavat ihmisen tuntemaan itsensä onnelliseksi. Myös aivojen tunnetiloja voidaan, pienten säätöjen jälkeen, hallita kaukosäätimellä. Miksi raahata itsensä jonnekin tai tehdä jotakin, kun jotain ainetta ottamalla voi tulla onnelliseksi?

Tässä yhteiskunnassa siis kaikki ihmiset ovat koko ajan onnellisia, koska elintoimintojensa ylläpitämisen lisäksi he ottavat myös ainetta, joka laittaa heidän aivonsa aina onnellisuuden tilaan joistakin biologisista syistä. Kun on saatu ruokaa, ei tarvitse tehdä mitään, maata vaan ja olla onnellinen. Taloja ei viitsitä rakentaa, koska mitä väliä vaikka vähän kastuisikin sateessa. Jos tuleekin vähän nälkä, niin mikäs siinä. Vaikka olisikin ihan likainen ja haisisi kaamealta, niin mitä väliä. Paras kaveri kuoli tänään, mutta silti ollaan onnellisia. He eivät tiedä mitään mistään maan ja taivaan väliltä, eivät sitä, että maa on pyöreä tai että he polveutuvat apinoista tai kuinka eduskunta säätää lakinsa. Viime yönä ei saanut unta selkävaivoilta, mutta ei se mitään, ollaan silti onnellisia. Ei tarvitse tehdä mitään, kun ollaan kuitenkin koko ajan onnellisia.

Yhteisön kansallislaulu on:
http://www.youtube.com/watch?v=l9K4BKkLaCI

Tässä yhteiskunnassa tosin ilmenee aina silloin tällöin poikkeusyksilöitä. He haluavat tehdä ja saavuttaa jotain. Tällöin he eivät ota ainetta, vaan esimerkiksi rakentavat talon itselleen, jolloin he eivät kastu. He peseytyvät ja alkavat näyttämään siisteiltä. He tietävät, että on olemassa sitä ja tätä. He hautaavat kuolleen ystävänsä ja pitävät tälle jonkinlaiset hienot rituaalit. He rakentavat itselleen patsaita ja muita taideteoksia ja kehittävät kulttuurin. He rehkivät rakentaakseen itselleen parempaa elämää. Poikkeusyksilöt halveksivat onnellisen yhteisön jäseniä, koska nämä ovat poikkeusyksilöiden mielestä saamattomia, likaisia ja typeriä.

Kuitenkaan poikkeusyksilöt eivät ole onnellisia. Ystävän kuollessa he ovat surullisia. Tyytymättömyys omaan omaisuuteen ja elämän vaikeuteen tekee onnettomaksi. Heille tulee ulkonäköpaineita. Poikkeusyksilöt siirtävät mielihyvän lähteitä sivuun ja ajattelevat, että kyllä sitten joku päivä on aikaa olla onnellinen, kunhan ensin saan tämän ja tämän tehdyksi tai hankituksi. Poikkeusyksilöt eivät löydä onnea yhteisönsä ulkopuolelta. Poikkeusyksilöt raatavat ja raatavat onnensa eteen eläen loppujen lopuksi kärsivän elämän.

Kaikesta siitä huolimatta, kuinka kurjilta onnellisen yhteisön ihmiset ovat, ovat he onnellisempia kuin poikkeusyksilöiden yhteiskunnan jäsenet, joilla sentään on kaikkea, mutta ei onnea.

(Tässä jutussa ei sitten ollut mitään viittauksia päihdeainepolitiikkaan. Olen itse absolutisti.)

Pieni kynäteline 5/5

2009-09-02T11:05:00.000+03:00

41. Yritä todella nauttia elämästäsi, sillä täällä on hyvin vähän ihmisiä, jotka piittaavat siitä, ellet nauti.

42. Menestyksen tikapuita ei voi kiivetä kädet taskussa.

43. Etsi parasta muissa, ja he tulevat tekemään samoin sinua kohtaan.

44. Parhaiten kohotat mielialaasi kohottamalla kaikkien muiden mielialaa.

45. Joka menettää rahansa, menettää vähän; joka menettää terveytensä, menettää paljon; joka menettää rohkeutensa, menettää kaiken.

46. Ellet ole viimeisen vuoden aikana ole hylännyt jotakin tärkeää mielipidettäsi
tai muodostanut uutta, tarkista pulssisi. Voi olla, että olet kuollut.

47. Jokainen ihminen on todennäköisesti paljon parempi, kuin itse kuvittelee olevansa.

48. Kun kerran näyttää siltä, että se mitä me eniten pelkäämme, tapahtuu, niin pelkää sinä menestyväsi.

49.Älä yritä olla mitään muuta kuin oma itsesi, ja tee se niin hyvin kuin mahdollista.

50. Mene minne tahansa, kunhan suunta vain on eteenpäin. Kun olet tehnyt parhaasi, voit odotella tuloksia kaikessa rauhassa.

51. Kaikki mikä kannattaa tehdä, kannattaa tehdä hyvin.

52. Lakkaa murehtimasta maantien kuoppia ja iloitse itse matkasta!

Pieni kynäteline 4/5

2009-08-03T11:03:00.000+03:00

31. Kunnaria ei saa, ellei osu palloon; kaloja ei saa, ellei pistä onkea veteen, eikä päämäärää voi saavuttaa, ellei yritä.

32. Ero sillä, pelaatko voittaaksesi vai haluatko vain välttyä tappiolta, on usein se sama, joka on menestymisen ja keskinkertaisuuden välillä.

33.Älä kavahda hiljaista menoa, kavahda vain paikallaan pysymistä.

34. Tekisitkö kaiken samalla tavalla, jos voisit olla varma, että kukaan ei koskaan saa tietää mitään?

35. Jos kerrot aina totuuden, ennen tai myöhemmin jäät siitä kiinni.

36. Jos teet tarpeeksi pieniä asioita joka päivä, tulevat myös suuret asiat luoksesi ja pyytävät tulla tehdyiksi.

37. Avoimin mielin varustautuneiden ihmisten on syytä olla varovaisia, sillä liikkeellä on monia, jotka ovat valmiit täyttämään nuo mielet roskilla.

38. Jos ei koskaan tarjoudu ottamaan vastaan myls ylivoimaista tehdätää, ei koskaan tee kaikkea sitä, mihin pystyy.

39. Jos uskot, että voit toteuttaa ideasi tai ellet usko – olet oikeassa, sillä uskosi voittaa todellisuuden.

40. Elämä pitää parhaillaan istuntoa. Oletko sinä läsnä?

Pieni kynäteline 3/5

2009-07-01T11:00:00.000+03:00

21. Ihmiset, jotka myöntävät olevansa väärässä, pääsevät paljon pidemmälle kuin he, jotka todistavat olevansa oikeassa.

22. Suuri ihminen toimii ennen kuin puhuu ja jälkeenpäin puhuu niin kuin on toiminut.

23. Ellet saa sitä mitä haluat, se on merkki siitä, ettet sitä tosissasi halunnutkaan, tai että yritit tinkiä hinnasta.

24. Saattaahan olla, että epäonnistuminen ei ollut sinun vikasi, mutta se on ainoastaan oma vikasi, ellet aloita nousuasi uudelleen.

25. Sanomisen ja tekemisen välillä on moni kenkäpari kulunut.

26. Seura tekee kaltaisekseen – hakeudu siis sellaiseen seuraan, jonka kaltaiseksi haluat tulla.

27. Naura itsellesi, ennen kuin kukaan muu ehtii.

28. Suurin este kenen tahansa menestykselle on hänen ajatuksissaan.

29. Ellet toivo voitavasi, olet jo hävinnyt.

30. Miksi sinun pitäisi hukata vuosia elämästäsi ja kokemuksia päivistäsi vain sen takia, että toisten mielestä ideasi ei voi onnisua tälläisenä aikana?

Pieni kynäteline 2/5

2009-06-01T11:00:00.000+03:00

1.Tilaisuudet eivät koputtele ovellesi, vaan sinun on oltava se, joka koputtelee – mikäli haluat, että ovi joskus avautuu.

2.Älä murehdi sitä, mikä on edessä. Mene vain niin pitkälle kuin mahdollista – sieltä näkee vielä pidemmälle.

3.Varmin tie mennä eteenpäin on pitää tapanaan tehdä enemmän kuin odotetaan.

4.Jos voisit potkaista sitä, joka on vastuussa useimmista vaikeuksistasi, et pystyisi istumaan moneen päivään.

5.Maksa samalla mitalla takaisin heille, jotka ovat sinua auttaneet.

6.Ihmiset voivat epäillä mitä sanot, mutta he uskovat mitä teet.

7.Ystävällistä tekoa ei voi tehdä liian aikaisin, sillä koskaan ei tiedä milloin on liian myöhäistä.

8.Tee tänään se, minkä olit siirtämässä huomiseksi, sillä jos se on mukavaa, voit tehdä sen huomenna uudelleen.

9.Löydämme aina aikaa sen tekemiseen, mitä todella haluamme tehdä.

10.Nauti menestyksestä silloin, kun siihen on aihetta, ja pidä epäonnistumista hintana, joka silloin tällöin on maksettava.

Pieni kynäteline 1/5

2009-05-01T10:58:00.000+03:00

Hyviä viisaita neuvoja ja kaskuja on maailmassa vaikka millä mitalla. Minun suosimani voi löytää pienestä ja hyvin vanhasta kynätelineestä, jossa on vuoden jokaiselle viikolle jokin viisaus, jota noudattamalla menestyisi elämässä paremmin tai tulisi onnellisemmaksi. Joskus silloin tällöin käyn ne kaikki läpi ja pohdiskelen jokaista hetken aikaa. Mietin, miten tämä mahtaisi liittyä elämääni. Tässä on tuon kynätelineen ensimmäisten kymmenen viikon viisaudet:

1. Ei sillä ole merkitystä, mitä tiedät, vaan mitä teet sillä, mitä tiedät.

2. Elämä on arvokasta, mikäli sen päämääränä on jotain arvokasta.

3. Elämä on kuin polkupyörällä ajoa. Kaatua voi vain, jos lakkaa polkemasta.

4. Mikäli teet virheen, ole tarpeeksi suuri myöntääksesi sen, tarpeeksi viisas oppiaksesi siitä ja tarpeeksi vahva korjataksesi sen.

5. Huolestuminen on mielikuvituksen väärinkäyttöä.

6. Luoja on antanut meille kaksi päätä. Toisella istumme ja toisella ajattelemme. Menestys on riippuvainen siitä, kumpaa päätä me käytämme enemmän.

7. Ihmisten välillä ei ole suuria eroja, mutta pienet erot ovat sitäkin tärkeämpiä. Kysymys on siitä, onko ihmisten asennen negatiivinen vai positiivinen.

8. Kun huomaat, kuinka isoiksi pienet asiat muuttuvatkaan, voit vakuuttua, ettei pieniä asioita ole olemassakaan.

9. Emme koskaan saa toista tilaisuutta hyvän ensivaikutelman tekemiseen.

10. Menestys on yhtä kuin toiminta. Menestyvät ihmiset ovat koko ajan liikkeellä. He tekevät myös virheitä, mutta eivät koskaan anna periksi.

Pirate bay -tuomio

2009-04-20T10:44:00.000+03:00

Tuomio on aivan ymmärrettävä. Netissä tavapahtuva nettipiratismi vie suuria tuottoja tekijänoikeuksia omistavilta yrityksiltä ja niiden omistamilta artisteilta ja muilta tuottajilta. Rahanarvoisen materiaalin levittäminen ilmaiseksi on ryöstämistä ja aiheuttaa taloudellisia tappioita. Jos kehitystä ei pysäytetä, voi netistä laittomasti ladattava materiaali aiheuttaa viihdeteollisuuteen pysyvän laman ja suuren työttömien määrän. Miljoonien ihmisten saama koulutus menee hukkaan työpaikkojen vähentyessä ja kaikkea muuta sosiaalisesti katastrofaalista tulee tapahtumaan, jos laitonta levittämistä ei kitketä pois ihmisten keskuudesta.

En kuitenkaan näe, että annettu tuomio tulee vaikuttamaan kehitykseen suuntaan tai toiseen. Kun lopullinen tuomio tulee joskus muutaman vuoden päästä, on tilanne aivan erilainen kuin oikeudenkäynnin alussa.

1900-luku oli viihdeteollisuuden kulta-aikaa. Viihdeteollisuus teki kulttuurista maksullista. Kulttuuri ei ollut enää jotain, jota tehtiin ilmaiseksi tai jonka tekemiseksi täytyi sijoittaa omaa rahaa, vaan saadakseen ja ollakseen osa samaa kulttuuria missä kaikki muut olivat, kulttuurista täytyi maksaa. Elokuvia ei tehty siksi, että haluttiin tehdä elokuvia. Maalauksia ei tehty siksi, että haluttiin tehdä maalauksia. TV-ohjelmia ei tehty siksi, että niitä haluttiin tehdä. Kaikkea kulttuuria tehtiin siksi, että sillä haluttiin tehdä rahaa. Mahdollisuuden rahantekoon antoi uusi teknologia, jolla kulttuuria pystyi välittämään eteenpäin.

Eihän rahantekemisessä tällä tavalla ole sinänsä mitään väärää. Kulttuuri on kulttuuria, tehtiin sitä sitten ilmaiseksi tai rahasta. Vastaanottavalle ihmiselle tärkeää on vain nautinto, jonka hän kulttuurista saa. Jotkut ihmiset maksavat siitä maltaita ostaakseen modernin taulun tai jotkut maalailevat sellaisia itse.

Teknologia on muuttunut uudestaan. Se on kehittynyt niin, että kulttuuriksi mielletyn materiaalin levittämiseen ei tarvita enää yrityksiä, eikä näin niille ole välttämätöntä maksaa välittämisestä.

Kuvitellaan, että netissä tapahtuvan levittämisen takia kävisi niin, että viihdeteollisuus ei saisi enää korvausta tekemistään tuotteista koska kaikki sen tuotteet ovat kaikkien saatavilla ilmaiseksi. Viihdeteollisuuden tuotantohan loppuisi silloin. Tarkoittaisiko se sitä, että sen jälkeen kuluttamamme kulttuuri olisi huonompaa, mitä me kulutamme nyt? Rahalla saa aikaiseksi parempaa laatua kuin ilmaiseksi, joten eikö se ole aika selvää?

Internetissä on käynnissä myös toinenkin tapahtuma, kuin maksullisen kulttuurin muuttuminen ilmaiseksi. Sinne on syntymässä ilmaiseksi tehtyä kulttuuria. Onko Youtube kenellekään tuttu? Tällä hetkellä suosittujen videoiden tekijät ovat hyvin nuoria ja kehittyvät sitä mukaa mitä enemmän he tekevät videoita. Videoita on alettu tuottaa myöskin oikealla rahalla oikeilla kuvauspaikoilla kuvaus henkilöstöllä! Ilmaisenkin kulttuurin laatu on kehittymässä jatkuvasti.

Tekijänoikeuksia omistavat yritykset ovat aiheuttaneet ongelmia tällekin saralle. Ilmainen kulttuuri, joka tekee esim. remixsejä tunnetuista biiseista, elokuvista tulee hävitetyksi tekijänoikeuksien omistajan toimesta. Monet Youtuben suosituimmista videoiden tekijöistä tehdessään ilmaista materiaalia, ovat voineet käyttää tekijänoikeuksia sisältävää materiaalia ja tämä heidän tekemänsä video on tullut poistetuksi, koska se on ”vääränlaista” ja ”laitonta” kulttuuria. Kirjoituksen lopussa on muutamia linkkejä, joihin tutustumalla tajuaa mitä tarkoitan. Oikeastaan, tämä nettisivu tulisi näiden linkkien takia sulkea, koska tämä nettisivu edesauttaa tekijänoikeuksien rikkomista :)

Internet on tasavertainen areena. Jokaisella, jolla on internetyhteys, on mahdollisuus päästä osallisiksi kaikista sen antimista, paitsi niistä, jotka on suojattu maksullisilla salasanoilla. Voisi siis kuvitella, että helposta viestittämisestä huolimatta internet jakaa sen käyttäjät niihin, joilla on rahaa ja niihin, joilla ei ole. Näin ei kuitenkaan ole käynyt.

Väitän, että jos internet olisi valtio, niin se olisi kommunistinen valtio. ”Kaikilta kykyjen mukaan, kaikille tarpeen mukaan”. Jos internetissä on maksullinen ohjelma, niin joku on ostanut sen ja pyyteettömästi laittanut sen kaikkien ilmaiseksi ladattavaksi. Jos joku tekee hyvän elokuvan ja se pyörii elokuvateattereissa englanniksi, joku laittaa sen kaikkien ladattavaksi ja joku tekee siihen parin päivän sisällä suomenkielisen tekstityksen. Japanissa ilmestyy viikottainen anime-jakso ja vuorokauden sisällä se on tekstitetty englanniksi ja on ladattuna jo kymmenillätuhansilla koneilla.

Miten sitä voisi muka estää? Oikeudenkäynti voi kestää vuosia. Kun poliisi sulki Pirate Bayn, niin vuorokauden sisällä se oli uudestaan pystyssä. Vankeusrangaistus Pirate Bayn ylläpitäjille oli yksi vuosi. Rahallinen rangaistus on niin suuri, etteivät he pysty sitä maksamaan, jos edes haluavat. Mitä arvelette, että jatkavatko he Pirate Bayn toimintaa vuoden vankeustuomion jälkeen?

Eikä Pirate Bay ole edes ainoa vertaisverkkotiedostoja jakava sivusto. Ärsyttää, että lehdissä ja uutisissa puhutaan vertaisverkoista, mutta ei mainita sitä sanaa jolla nämä vertaisverkot netistä löytyvät ja jolla ne tunnetaan niiden ihmisten keskuudessa, jotka lataavat tiedostoja. Se on torrent. Sillä sanalla googlaamalla tajuaa, että Pirate Bay on vain kala verkossa. Vaikka sen taru saataisiin loppumaan, niin sen tilalle tulee kolme muuta.

Mielenkiintoinen näkökulma on, että onko pääasiassa nuorten laiton netistä lataaminen ohimenevä ilmiö. Onko niin, että katseltuaan elokuvian usean vuoden ajan netistä, nuori vanhemmiten tajuaa, kuinka hölmö hän on ollut ja lopettaa sen siihen paikkaan? Ihmisen elämäntapa vakiintuu nuoruuden aikana. Lataaminen tulee olemaan olemassa minun sukupolveni nuoruuden ajan. Onko siis oletettavaa, että sukupolveni ei lataisi myöskin saavuttaessaa keski-iän?

Tuomio on annettu, mutta mikään ei netin maailmassa ole muuttunut.

Huomatkaa katsojamäärät, kuinka monta suomalaista rahalla tehtyä elokuvaa on katsottu noin monta kertaa?
http://www.youtube.com/watch?v=uE-1RPDqJAY
http://www.youtube.com/watch?v=JImcvtJzIK8&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=rSnXE2791yg&feature=channel_page
http://www.youtube.com/watch?v=gg5_mlQOsUQ
http://www.youtube.com/watch?v=U-0OgH4vRSo&feature=channel_page
http://www.youtube.com/watch?v=GpkQSB_h5lY&feature=channel_page
http://www.youtube.com/watch?v=5FnHqN0DN8A&feature=channel
http://www.youtube.com/watch?v=5281FaWoNzo&feature=channel_page
http://www.youtube.com/watch?v=-Rz3s7w60_U&feature=channel_page
http://www.youtube.com/watch?v=AJzU3NjDikY
http://www.youtube.com/watch?v=CmCP3G9JrVg&feature=channel_page

Kokous SETAn toimitiloissa

2009-04-19T20:03:00.000+03:00

Aamulla aikainen herätys puol kuudelta ja puol seitsemältä bussilla kohti Helsinkiä. Helsingissä kymmeneltä, yhdeltätoista NUVAn hallituksen kokous alkaa kestäen puol viiteen ja Tampereelle junalla varttia yli viideltä, siellä odottaen puol kahdeksaan ja viimeinkin puol kymmeneltä kotona. Jännä sunnuntai.

NUVAn toimisto muutti Allianssitalolta SETAn toimitiloihin, joissa meillä oli tänään kokous. Kokouksen jälkeen me julkistettiin meidän uuden tapahtuman, Vaikuttamisen akatemia – VAAKA, ohjelma. VAAKA on meidän hardcore-koulutus niille, jotka ovat käyneet joko Pj-päivät tai Aktiipäivät. Tuosta tapahtumasta voi lukea NUVAn nettisivuilta lisää. Me kerrattiin myös meidän piirien tilanne. Ensimmäinen, Uudenmaan piiri onkin jo perustettu ja monta muuta on työn alla.

SETAn kirjastossa oli kaikenlaisia ”jänniä” kirjoja ja vhs-kasetteja. Tappajakondomin voi kuulemma löytää ihan Harjavallankin kirjastosta...

Toinen tapaaminen

2009-04-18T20:30:00.000+03:00

Tänään meillä oli nuorisovaltuustomme toinen kokous, vain viikkoa ensimmäistä kokousta myöhemmin. Tässän kokoukseen oli kerättynä paljon asioita.

Tuntia ennen kokousta tulimme sihteerin kanssa kokouspaikalle. Järjestelimme paikat yhdessä valmiiksi ja kävimme läpi kokouksen aikana tehtävän pöytäkirjan kirjoittamisen. Järjestelimme myös kannettavan pöytäkoneemme kansioita ja nuorisovaltuustoon liittyviä tiedostoja. Kyllä, meillä on myös oma kone ja siinä on XP! Kokouksen jälkeen laitoimme vielä kaikki paikat samaan kuntoon kuin ne olivat tullessamme. Seuraavassa kokouksessa sihteeri pärjääkin sitten itse.

Aloitimme kolmelta ja ennen varsinaista kokousta pidin puolen tunnin esitelmän kunnan hallinnosta, taloudesta ja päätöksentekoon vaikuttamisesta. Esityksen tarkoitus oli antaa ihmiseille käsitys siitä, millainen höskä kunta oikein on. Nyt kun ihmisillä on käsitys, pystytyään me löytämään realistinen sävy keskusteluihimme.

Olin tehnyt kokoukseen suunnitelman lautakuntaedustusten saamisesta. Pyrimme Harjavallassa viiteen lautakuntaan ja jokaiselle lautakunnalle valittiin oma ”lautakuntakyttääjänsä”, joka soittelee oman lautakuntansa jäsenille ja tekee virallisen edustuspyynnön lautakunnalle minun ja kunnan vastuuhenkilön tekemästä pohjasta. Viittä lautakuntakyttääjää valittiin johtamaan Pomo, jota minä sitten suoraan neuvon ja tarkkailen. Pomo taas välittää oppimansa asiat lautakuntakyttääjille ja seuraa heidän etenemistään. Tällä järjestelyllä nuorisovaltuustolaiset saavat lisää vastuuta toiminnasta ja minun ei tarvitse tehdä niin paljoa :) ”Vain muiden avulla rajaton kasvu on mahdollista”. Määrittelin itselleni, että olen onnistunut Harjavallan nuorisovaltuuston puheenjohtajana tilanteessa, jossa minun ei tarvitse tehdä mitään, mutta nuorisovaltuuston yhteinen työpanos on kuitenkin 20 tuntia viikossa (kts. edellinen kirjoitus), mutta olen epäonnistunut, jos olen porukassamme se henkilö, joka itse omalla työllään muodostaa nuo 20 tuntia! Käytännössä täydellistä onnistumista varten joudun tekemään kuitenkin reippaasti töitä, joten en minä laakereillani aio levätä!

Takaisin kokoukseen. Kokouksessamme oli myös kohta ”nuorisopolitiikka”, jossa sana oli vapaa. Kävimme vapaata keskustelua siitä, että mikä meidän mielestämme mättää tässä kunnassa ja mitä me voisimme tehdä asialle. Keskustelumme painottaui aika pitkälti harrastusmahdollisuuksien puutteeseen. Siis sellaisten harrastusten puutteeseen, joissa ei tarvitse kuitenkaan kilpailla SM-tasolla yläasteella tai toisella oppiasteella. Keskustelimme myös mahdollisista toimenpiteistä, joita aiomme asian suhteen tehdä. Päätimme lopulta ottaa tämän asiaksemme ja hoitaa asian kuntoon. Muita aiheita meillä ei varsinaisesti ollut, pääasiassa siksi, ettemme me tiedä, mitä kunnassa tällä hetkellä tapahtuu emmekä ole vielä seuraamassa päätöksentekoa autiopaikailata lautakunnista.

Toimistotilamme ovat hyvällä mallilla. Vähän sitä tarvitsee järjestellä, kuten aukaista yksi kaappi pistosahalla. Valitsimme toimistoa järjestelemään sihteerin sekä kaksi nuorisovaltuuston jäsentä.

Kaikki ottivat innolla tehtäviä vastaan. Se ei tosin ole ihme, on tämä nuorisovaltuusto vielä sen verran tuore juttu. Täytyy pyrkiä pitämään innostusta yllä. Tämän kokouksen jälkeen voidaan sanoa, että nyt on jokaiselle jotakin tehtävää tämän harrastuksen piirissä. Ja heidän työläänä pitämisensä onkin minun pääasiallinen tehtäväni.

Aloitetaan räväkästi!

2009-04-09T19:32:00.000+03:00

Tänään Harjavallan nuorisovaltuusto kokoontui ensimmäisen kerran. Olin valmistellut kokousta aikalailla etukäteen. Kokous alkoi viideltä ja olimme sopineet kunnan vastuuhenkilömme kanssa tulevamme paikalle tuntia etukäteen järjestelläksemme paikkoja, mutta olin malttamaton ja tulin paikalle jo kolmelta. Heh. Valmistelin esitystä nuorten vaikuttajaryhmistä, jonka aioin vetää ennen kokousta, neljään asti. Kunnan vastuuhenkilön tultua pääsin Toimintakeskuksen discotilaan, jossa laitoin koneisiin virrat ja asettelin sohvat kuntoon. Ei kokouksen tarvitse olla epämiellyttävä ollakseeen kokous! :)

Porukkaa alkoi tulla pikkuhiljaa paikalle ennen viittä ja kaikki tulivat ajoissa. Fiilikseni tästä ryhmästä olivat hyvät. Vedimme esittelykierroksen ja aloitin diaesityksen, joka sitten vähän venyi... Esitys onnistui hyvin. Pysähdyimme välillä juttelemaan millaisia odotuksia ihmisillä oli, miksi he olivat lähteneet ehdolle ja selvitin heiltä, kuinka monta tuntia viikossa he ajattelivat käyttää tähän uuteen harrastukseensa. Siis sellaista aikaa, joka ei sisällä kokouksissa istumista tai sähköpostinlukua. Jokaisella tuntui olevan jotain ideoita siitä, mitä kaikkea Harjavallassa voitaisiin tehdä ja yleisin lupaus tunneista oli kaksi tuntia. Kaiken kaikkiaan me voidaan yhdeksän hengen porukalla tehdä yhteensä 20 työtuntia viikossa, mikä on aika kova juttu. Sehän on yksi puolipäiväinen!

Me päästiin aloittamaan järjestäytymiskokous n. 18.00 eli esitykseni/niitä näitä juttelu kesti tunnin. Järjestäytymiskokouksessa me käytiin läpi nuorisovaltuuston puheenjohtajan valinta, toiminta- ja sääntömalli ja hallintosääntö. Puheenjohtajan valinta sujui nopeasti, minut valittiin. Noihin kahteen asiakirjaan meni aikaa, koska halusin tutustuttaa ihmiset niiden sisältöön ja niihin tehtiin myös muutamia muotoseikkaisia uudistuksia, mikä ei ole mitenkään poikkeuksellinen vaihe kirjoittamieni tekstien käsittelyssä... Hallintosääntö sisälti paljon kokoustekniikkaan liittyviä asioita, joten koin sen läpikäymisen eräänlaisena kokoustekniikan peruskurssina. Toiminta- ja sääntömalli taasen kertoi ihmisille, että millaisesta nuorisovaltuustosta juuri meillä Harjavallassa on kyse. No, näihin meni sillai puoltoista tuntia ja sitten me päästiin aloittamaan ensimmäinen VARSINAINEN kokous.

Olin suunnitellut (mitenkään asiaa sen enempää miettimättä) kokouksen kestoksi kahdesta kolmeen tuntia, mutta tässä vaiheessa kokous oli kestänyt jo puoltoista! Eikä varsinaisen kokouksen esityslista näyttänyt mitenkään lyhyeltä... Ajattelin aloittaa räväkästi heti alusta alkaen!!

Ensimmäinen kohtamme oli ”nuorten etujen ajaminen”. Ensimäinen oli ”Edustajisto”. Kerroin kokoukselle, mistä edustajistossa on kyse ja ketä olisi halukas olemaan Harjavallan nuorisovaltuuston edustaja siellä. Valitsimme Heidi Leppäsen. Toinen kohta oli ”Harjavalta” ja tässä kohdassa käsittelimme niitä toimia, joilla poraamme itsemme syvälle Harjavallan kunnan päätäntäkoneistoon. Käytännössä siis lupia lautakunnissa oloon. Kokous päätti, että minä valmistelen suunnitelman ja viralliset paperit, joilla pääsemme tunkemaan nokkamme lautakuntiin. Kolmas kohta oli ”piirit”. Tässä kohdassa kerroin, että piirit ovat tulossa ja niiden perustamista edesauttaaksemme voisimme tutustua lähistöllä oleviin nuorisovaltuustoihin. Näitä on esim. Ulvilassa, Porissa, Eurassa, Raumalla jne. Yhteydenotto annettiin Leo Länsinevalle.

Seuraava kokouksen kohta oli ”brändin tekeminen”. Käytännössä siis halusin meille logon, jonka laittaa asiakirjoihin jne. Nuvalaisilta tuli ajatus myös nettisivuista ja niidenkin tekeminen annettiin Leolle, mutta vasta sitten kun Henrietta Silman on tehnyt meille logon. Yhteisösivut Facebookiin ja IRC-galleriaan tekee Sanni Heikkinen. Liittykää siis Facebookyhteisöön, niin saatte uutiset meidän toiminnasta suoraan omalle kotikoneellenne!

Kohtana seitsemän oli ”nuorisovaltuuston liittymisestä NUVAn jäseniksi”. Kaikki liittyvät ja kunta maksaa. Ei siitä sen enempää.

Tämän jälkeen meillä oli ”toimistoon liittyvät asiat”. Me olemme saaneet kunnalta toimitilat Toimintakeskuksesta. Jippiii! Saamme sinne tulostimen, koneen ja toimistokännykän. Tsekkasimme tilat ja heitimme ideoita sen kehittelyn suhteen. Tästä on hyvä jatkaa.
Mulla oli ollut listojen kanssa vähän sählinkiä ja lisäsimme tässä vaiheessa kohdaksi 9) vapapuheenjohtajan valinta ja kohdaksi 10) sihteerin valinta. Vpj:ksi pääsi Andreas Holmi ja nuorisovaltuuston sihteeriksi Heidi. Kunnan vastuuhenkilömme on hyvin kiireinen eikä hän voi panostaa meihin kovinkaan tehokkaasti, joten sihteerillämme on suuri vastuu pitää meidän käytännönasiat kondiksessa.

Seuraava kokous sovittiin pidettäväksi jo ensi viikon lauantaina, koska no, mulla on vielä paaaaljon asioita, mitä me voitaisiin vielä käydä läpi. Ensi kerralla me puhutaan myös ihan ”nuorisopolitiikkaa” eli käydään läpi asioita, joita meidän nuvalaiset haluaisivat ajaa. Kokouksesta tehtiin myös lyhyt tiedote, joka lähetetään Satakunnan kansalle (iso lehti, hyvin epätodennäköistä, että julkaisevat) ja Sydän-Satakuntaa (pieni lehti, hyvin todennäköistä, että julkaisevat).

Seuraavassa kokouksessa me sitten puhutaan toimintasuunnitelmasta ja päivitetään tänään liikkeelle laitettujen hankkeiden tilanne. Jokaisessa kokouksessa aion alustaa jostain aiheesta ja ensi kerralla aion puhua kunnan hallintorakenteesta.

Kokous päättyi yhdeksältä, eli se kesti neljä tuntia!!! Olen ihan poikki. Fiilis tästä porukasta on tosi hyvä, tehtävien jako meni kivuttomasti ja kaikki pysyivät mukana näinkin pitkän kokouksen ajan. Tällä porukalla päästään vielä pitkälle :)

Kuinka kirjoittaa pro gradu?

2009-04-03T12:33:00.000+03:00

Olen historian kuutos (HI6) kurssissa, mikä käytännössä tarkoittaa, että me luetaan kuusi kappaletta itsenäisesti ja tehdään niistä tehtävät tämän jakson aikana. Meidän täytyy tehdä myös tutkielma valitsemastamme aiheesta. Kurssin nimi muuten on ”Kulttuurit kohtaavat” eli historiaa tarkastellaan muiden kultuurien näkökulmasta.

Huomasin keskiviikkona kirjastossa kohdan ”opiskelu”. Se oli sisältänyt useita kirjoja mm. tutkielman, pääasiassa pro gradun tekemisestä. Tämä kurssi on Kiukaisten kanssa yhteinen ja me saamme koulusta eri kirjan, jota muut oppilaat käyttävät Kiukaisista eikä meidän koululta saamassamme kirjassa ole ohjeita tutkielman tekoon.

Päätin tehdä siis seuraavaa. Luen nuo gradu-kirjat viikonlopun aikana. Opin ainakin kunnolla tekemään tutkielman. Opettajan mukaan joku oli joskus palauttanut tämän kurssin tutkielman 200 sivuisena... Ou... Tuskin mä ihan niin pitkälle menen...

No, nyt mulla on sellainen 10 cm kasa kirjoja, jotka ajattelin pyrkiä lukemaan läpi viikonlopun aikana. Tuskin onnistun, mutta pääsen ainakin pitkälle. Sitten valitsen niistä parhaan ja teen siitä itselleni muistiinpanot, eli opiskelen kyseisen kirjan. Säästän tosin kaverini samalta vaivalta kertomalla hänelle urakan lopussa, että mikä kirjoista oli paras, ettei hänen tarvitse käydä ihan samaa läpi tehdäkseen tämän tutkielman...

Harjavallan nuorisovaltuusto järjestäytynee pikkuhiljaa...

2009-04-02T12:31:00.000+03:00

Tänään sain viimeinkin sähköpostiini yläasteelta valittujen nuvalaisten yhteystiedot ja aloin suunnittelemaan meidän järjestäytymiskokousta heti koulun jälkeen. Meidän toimintaamme säätelevät asiakirjat olin jo valmistellut, mutta esityslista piti vielä kirjoittaa. Minulla on paljon ideoita siitä, miten alamme hoitaa kaikkia asioita, joten jätin aika paljon asioita pois sieltä.
Tänään oli sellainen päivä, että ”asiat tulee valmistella hyvin ennen kokousta”, joten kirjoittelin lyhyen esityslistan ja sen lisäksi pidentävän esityslitan, jossa oli selitettynä, mitä mikin kohta tarkoitti ja mitä sillä tarkoitettiin. Tällä toivon, että sitten kokouksessa ei mene niin paljoa aikaa asioiden selittelyyn ja aikaa jää sitten varsinaiseen keskusteluun. Joo, ihan heti :)

Tarkoituksena olisi kokoontua ensi viikon aikana. Meidän kunnan vastuuhenkilö on tämän viikon vielä jossain ja maanantaina tsekkaamme ne asiakirjat läpi ja teemme tarpeellisia muutoksia niihin saadaksemme ne läpi kunnassa. Maanantaina lähetän ne sitten muille nuvalaisille ja kirjoitan sitten myös tiedostot, joissa selitän niiden asiakirjojen ja kohtien merkityksen. Tietysti siksi, että kokouksessa ei siihen mene aikaa... Varmasti menee...

Ehdotan esityslistoissa järjestelyä, jossa me käytännössä pyritään mahdollisimman suureen riippumattomuuteen meidän kunnan vastuuhenkilöstä, koska hän on kunnassa ylityöllistetty ja olemme yhtä mieltä tälläisen järjestelyn tarpeellisuudesta. Käytännössä tämä tapahtuisi, jos yksi nuvalainen ottaisi sihteerin pestin ja alkaisi aktiivisesti hallinnoimaan meidän paperiliikennettä. Tällä pyritään mm. siihen, että me voidaan pitää kokouksia ja vetää projekteja ilman aktiivista apua kunnan vastuuhenkilöltä. Ihan ihailtava tavoite. Kattoo miten käy!

Kokoustamisohjelma edustajistolle

2009-03-11T21:46:00.000+02:00

Tänään me kokoonnuttiin NUVAn hallituksena meidän järjestön nettisivujen extranetissä. (se on siis sivusto sivuston sisällä, johon pääsee vain salasanalla ja se sisältää extramatskua). Pidettiin kokous, jossa me harjoiteltiin tämän nettisivun käytöä ja hyväksyttiin kannanottopohja. Ensimmäinen tunti meni sähläyksen merkeissä, mut muun muassa bannattiin :) (ihan vaan, että voitaisiin testata mitä siitä tapahtuu), eikä sitä saanut kumottua, joten jouduin rekisteröitymään uudelleen. Tunnin jälkeen aloitettiin kokous ja käytäntö, miten homma toimii syntyi ton tunnin aikana.

Seuraavan kerran me kokoonnutaankin tässä nettisivulla edustajiston merkeissä, joilloin keskustelemassa on n. 30 henkeä enemmän. Odotan sitä mielenkiinnolla.

PS. On muuten tosi miehekästä tiskata samaan aikaan kun äänestää kannanottopohjasta, kokeilkaa!

Tilastot toimivat, viimein.

2009-02-05T13:37:00.001+02:00

Jo kahtena kolmena päivänä olen yrittänyt saada seurantaohjelmaa päälle ja se näyttää nyt viimeinkin toimivat! Huhhuu!

Siis, olin kiinnostunut siitä, kuinka paljon lukijoita blogillani mahtaa olla. Ranskassa keskustelin blogeista yhden Oskusta olleen tyypin kanssa, joka kertoi käyttävänsä erästä ohjelmaa bloginsa kävijämäärien tilastoimiseen. Otin häneen viikko sitten uudelleen yhteyttä ja hän neuvoi käyttämään google-pohjaista ohjelmaa ja sanoi, että jos en sieltä saatavien ohjeiden avulla osaa sitä käyttää, niin hän kyllä vääntää sitten rautalangasta. Tarvitsin rautalankaa.

Nyt ohjelma kuitenkin toimii ja maassa on rauha. Nyt tilastot eivät näytä häikäiseviltä, kun ei ole tullut päiviteltyä. Jossain vaiheessa voisin tilastoista kirjoitella, jos niissä on jotain kirjoiteltavaa.

Nakkilan nuorten hyväksi ry:n profiilin nosto

2009-01-21T22:29:00.000+02:00

Nuorten tilassa me tehtiin Helin (yhdistyksen puheenjohtaja ja demarivaltuutettu Nakkilassa) kanssa "toimintasuunnitelma" sille, mitä me tehdään sen Nakkilassa olevan nuortentilan kanssa. Haluan esitellä sen lukijoille ja jos teidän mielestänne siinä olisi jotain huomioimisen arvoista, niin kertokaa.

NNH:n profiilin nosto

Ongelma: Tilassa ei käy tarpeeksi porukkaa. Syitä: 1. viestintä kusee, 2. tila vain kahdesti viikossa auki, 3. tila ei ole nuorisotilamainen

Ratkaisu nr 1: nostetaan viestintä uudelle tasolle. Tehdään raflaava mainosteksti, Klaus (1/2h);
"biljardi, bingis, pöytäfutis, ilmainen kahvi, kioski". Lähetetään teksti tutulle graaffiselle suunnittelijalle, joka tekee siitä toivottavasti mainoksen, Klaus. Heli levittää tätä mainosta pitkin Nakkilaa ennalta sovittuihin kohteisiin (1h), kuten Onnipekka, Siva, liikuntahalli, koulut, jääkiekkokaukalo.

Ratkaisu nr 2: lisätään iltoja. Ongelmia: valvojia ei ole tarpeeksi, Klausin ja Helin resurssit eivät riitä. Ratkaisuja: kunnanvaltuutettujen mukaan otto. Arvioita kuinka monta lähtee mukaan, realistinen tavoite: 3-4. Heli puhuu asiasta demarien valtuustoryhmälle. Kunnan kautta kirjeet lopuille valtuutetuille (3h). Kirjeeseen: toimintakertomus, mainostusta, historiaa jne.
Kohdistetaan todennäköisimpiin puhelinsoitto 15 min/per henkilö, Klaus soittaa, Heli selvittää potentiaaliset ja hommaa yhteystiedot. Tehokoulutus paperi valvojille tilan valvomisesta, silloin ei mun tai Helin tarvi olla apuna.

Ratkaisu nr 3: Yritetään vakinaistaa nuortentila. Ongelma: lautakunnassa ei nyt ole ketään, joka ajaisi aktiivisesti meidän etujamme. Ensi maanantain jälkeen tiedämme tilanteen, kun uudet nlautakuntapaikat on jaettu. Nuorisotoimi kärsii kirjastolle. Nuorisosihteerillä ei ole resursseja ajaa meidän etuja tehokkaasti lautakunnassa tällä hetkellä. Kuntaliitos lamaannuttaa paljon kehitystyötä. Ratkaisu: jos meillä käy tuuri maanantaina, niin me saadaan joku puoltamaan meitä lautakunnassa -> täytyy lobata tätä henkilöä. Jos näin ei käy, niin yhdistys voi tehdä aloitteen kunnalle ja lobata valtuutettuja -> pirusti enemmän hommaa. Nuorisovaltuuston perustaminen tulisi tehtä ja aktivoida nuoret. Minulla on sellainen haju, että Nakkilassa voisi olla kiinnostuneita. Nuorisovaltuusto voi mahdollisesti saada läsnäolo ja puheoikeuden lautakunnassa, joka auttaisi asiaamme merkittävästi. Nyt harmittaa kun en ole asiaa jo hoitanut.

No, miltä kuullostaa?

Päivä, jolloin valitsin puolueeni.

2009-01-20T22:41:00.000+02:00

Tuli pakottava tarve saattaa tämä loppuun. Piti päästä Poriin illalla. Olisi voitettava vain yksi ongelma. Luokan rahankeräysprojektin tuoma hissivalvonta Hiittenharjulla tänä samana iltana. Se täytyisi jotenkin delegoida eteenpäin. Olin kuullut joidenkin valittavan sitä, että joutuvat valvomaan koeviikolla, joten ajattelin että niille voisi asian siirtää.

Tähän tehtävään jouduin käyttämään suostuttelua/kiristystä/lahjontaa/anomista, eli koko poliittista lobbaus arsenaaliani. Lopulta sain kuin sainkin itselleni paikkaajan. Kiitos sinulle!

Lauantaista asti on minua vaivannut tunne. Heikki ja Anna ehdottivat, että tulisin tämän päiväiseen Porin seudun Vihreiden kokoukseen. Olin ilmoittanut, että en pääse luokkaduunin takia. Nyt kun se oli hoidettu pois tieltä, niin oli suunnitelmien muutoksen aika.

Kokouksessa näkyi muutamia tuttuja kasvoja vuoden takaa. Olin käynyt tutustumassa heidän hallituksensa kokouksessa 6.2.2008. Nice.

Heikin mainostama avoin, keskusteleva ja innovatiivinen ilmapiiri ei ollut näköjään paskapuhetta. Ihmiset heittelivät ideoita uusista projekteista, siitä miten he kehittäisivät toimintaa lähemmäs jäsenistöä, lisäisivät avoimuutta ja sen semmoista. Ihmiset osasivat myös heittää hyvää tilannekomiikkaa, mikä teki kokouksesta poikkeuksellisen pirteän tilanteen. Vaikka paikalla oli vain "akkoja" ja "ukkoja" niin tuntui, kuin minut oltaisiin otettu heti porukkaan mukaan.

Tuntui, että tässä on porukka, jonka kanssa ei tarvitse tapella. Tässä on porukka, jonka kanssa voin alkaa tekemään jo nyt yhdessä asioita, ilman että tarvitsee odottaa kymmentä vuotta. Tältä porukalta en usko kuulevani, että olen "liian nuori vielä ymmärtämään tai tekemään näitä asioita". Tuntui siltä, että tässä porukassa ei ole väliä sillä, oletko sinä mies vai nainen, nuori tai vanha. Kaikki ovat oikeasti samalla viivalla, ainoana mittarina aktiivisuus ja taito.

Näillä Vihreillä on vaatimus puhtaamman ja avoimemman poliittisen kulttuurin puolesta. Asioista tulee keskustella, ei poliittisille nimityksille, ei toisten kampittamiselle jne. Se on ainutlaatuista poliittisella kentällä. Yksi esimerkki avoimuudesta on esim. se, että olen ollut heidän postituslistoillaan vuoden. Nyt näillä vihreillä oli myös tarkoitus tehdä blogi heidän sivuilleen, jossa he voisivat käydä julkisesti keskustelua valtuustojen ja lautakuntien työskentelystä. Ei ihme, että tähän porukkaan loikkaa sisään ukkoja, mutta ei ulos.

Heidän ajamansa asiat olivat myös ilmastonmuutosta vastaan haraavia. On oikeastaan todella "söpöä" nähdä 30-60 vuotiaat ihmiset estämässä ilmastonmuutosta. Kuinka moni muussa puolueessa oleva ukko tai akka on tekemässä asian hyväksi mitään? Yksi henkilö sanoi minulle, että Vihreät ovat turhia, koska muut puolueet ovat jo omaksuneet vihreät arvot. Arvot on liian kova sana. "Arvo" vihjaa siihen, että sen perusteella toimitaan tietyllä tavalla. Kuinka moni vasemmistolaisukko alkoi nyt yhtäkkiä kunnallisvaalien alla vaalimaan "vihreitä arvoja", kun valtakunnallisessa kampanjassa luki, että nyt Vasemmistoliitto on punavihreä puolue? On tosin totta, että nuoret kaikissa puolueissa suhtautuvat ilmastonmuutokseen vakavasti, tosin "me olemme tulevaisuus". Olemme vallassa vasta 20-30 vuoden päästä. Silloin pystymme mistä puolueesta hyvänsä tekemään poliittisia päätöksiä. Tällä hetkellä tosin ainoa puolue, jotka tällä hetkellä vallassa olevat ukot ovat valmiita siihen, ovat Vihreissä.

Yksi syy, miksi olen vitkutellut puoluevalinnan suhteen, on ollut se, että millaisten asioiden hyväksi laitan panokseni, joita en itse aja aktiivisesti. Kokoomuksessa se menisi verojen laskemiseen, demareissa taas, no en edes tiedä mihin se menisi. Johonkin. Ehkä edelleen verojen laskemiseen (remember Lipponen). Keskustassa se menisi maatalouden säilyttämiseen. Vasemmistoliitossa se menisi, ei mihinkään, EU:n vastustamiseen? Kristillisdemokraateissa aborttien ja ehkäisyn kieltoon. RKP:ssä pakkoruotsin jatkumiseen. Perussuomalaisissa Soinin populismiin (ei mielestäni vielä vakiintunutta linjaa). Onko se nyt niin paha, että sä edistät ilmastonmuutoksen pysäyttäjien toimintaa?

Yksi ihailtava piirre yleisesti Vihreissä on heidän paikkojen kierrätys. Se, että joku on nyt vuoden piirihallituksessa, ei tarkoita, että hän olisi myös seuraavana vuonna. Paikkoja on tarkoitus kierrättää. Tämä on selvä ero muihin puolueisiin, joissa on enemmän sääntö kuin poikkeus, että kun jokin asema on saavutettu, niin siihen juurrutaan seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi.

Ilmastonmuutos on mielestäni tämän vuosisadan suurin kysymys, enkä halua laittaa sen hoitamista seuraavaksi kahdeksikymmeneksi vuodeksi sellaisten ihmisten käsiin, joita asia ei liiemmin kiinnosta. Liittymällä Vihreisiin siin pelaan ikään kuin varman päälle. Edistämällä Vihreiden asiaa puolueena, hidastan ilmastonmuutosta, vaikka en itse olisikaan tekemisissä ilmastoasioiden kanssa. Voin luottaa siihen, että muut puolueessa ovat.

Vihreissä sukupuoli on yhtä iso asia kuin minullekin. Eli ei juuri lainkaan. Sukupuoli ei ratkaise, oletko hyvä vai huono jossakin. Tähän vaikuttaa eniten se, että olen koulussa hävinnyt todistuksissa poikkeuksetta tytöille, en niinkään usein pojille. Tytöt ovat myös ottaneet poikia enemmän vastuuta asioiden järjestämisestä ja toimimisesta. Miksi ihmeessä siis olettaisin, että sukupuolella on jotain väliä? Pikkasen särähtää korvaan, kun kuuntelee Suomi Areenassa korkeiden Satakuntalaisten poliitikkojen puhuvan miesten ja naisten ammateista.

Vihreissä ikä ei merkkaa sillä tavalla kuin muissa puolueissa. Muissa puolueissa se, että olet vanha, kertoo kokemuksesta ja automaattisesta paremmuudesta nuorempiin nähden. Myös se, että olet ollut mukana kauan, oikeuttaa sinut parempaan paikkaan kuin ne, jotka eivät ole olleet niin kauaa, eli eräänlaista asteittain etenemistä. Annan sanoin: "jos joku on innokas ja aktiivinen, niin miksi siitä ei oteta kaikkea mahdollista irti?".

Kliseinen lause: "Vihreät eivät ole oikealla tai vasemmalla vaan edessä". Tämä kertoo siitä, että mielestäni vihreät ukot ja akat kykenevät ajattelemaan pidemmällä tähtäimellä kuin vain vuoden kaksi kerrallaan. Vihreitä yhdistää huoli ilmastonmuutoksesta ja luonnosta, eikä tämä yhdistävä tekijä ole sidottavissa oikeisto-vasemmisto-akseliin, joka kehitettiin 1800-luvulla. Siksipä Vihreissä on ihmisiä vähän molemmilta puolilta.

Tulevaisuusajattelu sopii minulle, koska minulla on elämä edessäni. Elän todennäköisesti vielä n. 50 vuotta. Siispä se, että nykyisillä kansanedustajilla on keskimäärin elinaikaa jäljellä n. 20-10 vuotta, ei erityisesti lämmitä sydäntä. Etenkään kunnallispolitiikassa, jossa valtuustojen keski-ikä on todella huima, en oikeen uskalla odottaa, että kunnanvaltuutetut jakavat huoleni siitä, millaisessa maailmassa minä tulen elämään heidän ikäisinään.

Kaikki nämä perustelut mielestäni johtavat siihen, että Satakunnassa Vihreät ovat puolue, jossa voin toimia helpoiten. Akat ja ukot eivät ole este, hidaste tai rasite, vaan apu. En usko, että muista puolueista olisi samaan.

PS. Nyt kun valinta on tehty, on ehkä aika pestä likapyykki myös muista puolueista. Ehkä. Jos uskallan.

Pullovesi 2/2

2009-01-18T17:11:00.000+02:00

(Jatkoa blogitekstistä Pullovesi 1/2)

Niin alkaa jännittävä kampanja pulloveden kieltämisen jatkumisen vai lopettamisen puolesta. KYLLÄ (K): jatketaan kieltoa. EI (E): kielto lopetetaan.

K:t pitävät voittoaan varmana. He eivät keksi sille mitään syytä, miksi ihmeessä ihmiset haluaisivat olosuhteet huomioonottaen juoda pullovettä. Suomessa (paitsi kehä kolmoselta ja Nokialta) saa pullosta parempaa vettä, kuin muualta maailmasta. K:t ajattelevat, että järkisyyt ovat kiellon puolella, kuten että hanavettä voi pullottaa kotona ja sitten kantaa mukana. Sitä paitsi, jos asiasta täytyy saada jotain varmentavaa tietoa, niin netistä sitä löytyy. Ihmiset kyllä ottavat selvää asioista ihan itse ja oma-aloitteisesti.

E:t eivät aio jättää äänestystä näin heikolle tolalle. He aloittavat kampanjoinnin puolta vuotta ennen K:oita. Ulkomaisilta pullovesiyhtiöiltä saamillaan varoilla he aloittavat "kolmen teesin kampanjan".

Ihmisellä on oltava vapaus valita, mitä hän kaupasta ostaa. Kielto rajoittaa ihmisen valinnanvapautta. Miksi ihmeessä Kokista ja Pepsiä saa kaupasta muovissa, mutta vettä ei?

Koko kielto on naurettava ja kansanäänestyksen pitäminen tälläisestä asiasta kertoo jo jotain suomalaisesta yhteiskunnallisesta elämästä. Äänestä EI protestiksi tälläiselle järjettömälle systeemille.

Äänestä EI kun et tiedä, mille sanot KYLLÄ.

Etenkin viimeinen kohta saa suomalaisten harmaat rivit aktiivisiksi. MTV3:lla, Nelosella ja SUBilla parhaaseen katseluaikaan näytetyt viidentoistaminuutin videot, joissa kestoteema on se, että ihmisiä ei tiedoteta siitä, mistä heidän tulisi äänestää ja siksi heidän tulisi sanoa EI. "Älä ostaa sikaa säkissä". "Se on hyppy tuntemattomaan". "Päätöksen seurauksista ei olla varmoja".

K:t nauravat räkämäisesti tälläiselle asenteelle, mutta kun kansanäänestystilannetta aletaan analysoimaan EI-puolelle suotuisalta kantilta Ajankohtaiselta kakkoselta, vetää se K:oiden ilmeet vakaviksi. Ihmiset eivät todellakaan tiedä, mistä tässä äänestyksessä on kyse ja aikovat siksi äänestää EI.

K:t aloittavat kampanjansa aivan liian myöhään vasta kolme kuukautta ennen äänestyspäivää. Viimeiset kuukaudet K:t ja E:t käyvät kiivasta väittelyä keskenään. E:illä on kuitenkin ylilyöntiasema. Jos kohta 3 ei saa ihmisiä heidän puolelleen, niin väittelyissä E:t käyttävät ykköstä. K:oiden alkaessa tosissaan väittelään asiasta, pystyvät E:t käyttämään käyttämään kohtaansa 2, eli osoittamaan koko väittelyn mielettömyyden.

Viimein äänestyspäivänä, tulos ratkeaa. E:t ovat voittaneet. Hurraa, pullovesi on taas täällä. Ihmiset itkevät vaalinvalvojaisissa ja juovat, mitäs muutakaan, kuin pullovettä.

Hallitus on tiukan paikan edessä. Pullovesi tulisi taas laillistaa, mutta arvovaltaa on menetetty. Ihmisille ei ole kerrottu, että koska pullovettä ei ole tuotu ulkomailta, on rahaa jäänyt kotimaahan ja näin Suomen valtio on saanut jonkin verran lisää verotuloja. Suomalaisten kansanterveys on myös kohentunut, kun ihmiset ovat alkaneet juomaan puhtaampaa kraanavettä. Hallitus haluaisi pitää nämä asiat, mutta ulkomaiset pullovesiyhtiöt ovat valmiita tulemaan markkinoille. Lobbauksen avulla hallitus siirtää asian vaalien yli, jotka ovat puol vuotta myöhemmin pullovesi kansanäänestyksestä. Tällä välin pullovettä saa ostaa vain rajoitetuin erin Alkosta.

Vaalien alla vesipulloyhtiot ostavat kiivaasti kaikista eri puolueista olevilta ehdokkailta kovaan hintaan tauluja ja muutaman tuhannen euron illalliskortteja. Vaalien jälkeen kaikki puolueet ovat yhtä mieltä siitä, että kansanäänestystä on noudatettava ja kaikki rajoitukset pulloveden myynnistä poistetaan.

Näin meillä Suomessa.

The End.

Historiallinen päivä?

2009-01-17T22:45:00.000+02:00

Tarkastaessani aamulla sähköpostia huomasin saaneeni Heikki Rantalalta (siltä torstaiselta) kolummistiltä sähköpostin, jossa hän ehdotti, että tarkka tapaamisaika olisi kolmelta ja minun ehdotukseni mukaan Arnold's:issa Porissa. Kolummi oli seuraavanlainen:

"Minulle soitettiin Satakunnan Kansasta. Kysyttiin, että tahdotko sinä Heikki kirjoittaa kolumneja Satakunnan Kansaan?

Tahdon, vastasin.

Suhteeni Satakunnan Kansaan ei ole hetken poltteesta syntynyt liitto. Takana on vuosien kiertely ja kaartelu mielipidesivuilla ja yliöissä. Allekirjoittanut toimi aktiivisena osapuolena. Toki lehtikin osoitti kiinnostusta tekemällä haastattelun silloin tällöin.
Liiton syntyminen edellytti puhemiehen – tai tässä tapauksessa naisen – väliintuloa, kun eräs naiskolumnisti pääsi viime kuntavaaleissa Porin kaupunginvaltuustoon. Syntyi tarve uusille kirjoittelijoille.

Porin seudun vihreiltä tiedusteltiin, että olisiko teillä sanavalmista nuorta vihreää naista? Toiminnanjohtaja Anna Tuli ilmoitti, että sellaisia kyllä on, mutta kävisikö vaihtelun vuoksi keski-ikäinen kokoomuksesta loikannut mies.
Niin että tässä sitä nyt ollaan.

Tässä vaiheessa on kerrottava, että tämä ensimmäinen kolumni on esittely kolumnistille tärkeistä asioista. Tulevat juttuni eivät ole näin vihreitä.

Tamperelainen tuttava soitti. Kertoi, että oli eronnut SDP:stä ja liittynyt kokoomukseen. Syy poliittisen viiteryhmän vaihtamiseen oli suunnilleen sama kuin minullakin: kyllästyminen pysähtyneisyyteen ja siihen, että omalle toiminnalle ja ideoille ei löytynyt luontevaa kasvualustaa.

Ajattelin myöhemmin, että tämä kahden yksilön tapaus kuvaa tietynlaista yhteiskunnan ja arvomaailman muutosta. Joku vanhempi yhteiskunta-analyytikko saattaisi sanoa, että työväki keskiluokkaistuu. Joku nuorempi pohtii siirtymää arvokonservatismista arvoliberalismiin.
Yksilön näkökulmasta kysymys on itsen ja arvomaailman toteuttamisesta. Muutoshaluinen ja mahdollisuuksia näkevä ihminen ahdistuu pysähtyneessä ympäristössä, joka näkee muutokset uhkana ja pahimmillaan kärsii vieraanpelosta.

Onnittelin tamperelaista. Valistin häntä, että nyt kun hänen silmänsä ovat avautuneet ja hän näkee ympärillään uusia mahdollisuuksia, hänelle syntyy valmiuksia siirtyä kokoomuksestakin eteenpäin.

Kokoomuksessa suurimmat ahdistavat tekijät omalla kohdallani olivat liiallinen Nato- ja ydinvoimaintoilu. Vihreiden periaateohjelmassa ei ole montaakaan kohtaa, joiden takana en voi seistä. Ratkaiseva iso plussa vihreille oli, että minua pyydettiin mukaan toimintaan. On helpompaa toimia siellä, minne pyydetään, kuin siellä, minne täytyy väkisin tuppautua.
Löysin vihreistä nostetta. En tarkoita tässä yhteydessä nosteella vihreiden kannatusta, vaan henkilökohtaista kokemusta toiminnasta: aitoa tulevaisuusajattelua, vastuuntuntoa, ennakkoluulotonta ja avointa suhtautumista asioihin ja ihmisiin sekä puuttumista räikeisiin epäkohtiin.

Ratkaisevin iso plussa vihreille on aidosti luovat ihmiset, persoonat, luova luokka.
Filosofi Pekka Himanen on esittänyt ajatuksen rikastavasta yhteisöstä. Luovuus syntyy rikastavissa yhteisöissä, joissa ihmiset innostuvat toistensa ajatuksista ja innostavat toisiaan. Ihmiset haluavat synnyttää yhdessä jotakin uutta ja kokevat voivansa käyttää kykyjään. Löysin luovan puolueen.

Puoluepolitiikkaa ei ole totuttu pitämään erityisen luovana ja innovatiivisena ympäristönä. Pikemminkin politiikkaa kuvaa mustamaalaus, juonittelu, piittaamattomuus kansalaisten mielipiteistä, vaalilupausten unohtaminen sekä muut muistinmenetykset. Tästä säännöstä on olemassa poikkeuksia – onneksi.

Neuvo jokaiselle ikään, sukupuoleen, uskontoon tai uskonnottomuuteen, kansallisuuteen ja kaikkeen sen sellaiseen katsomatta: kannattaa pyrkiä sinne, missä on nostetta, missä ajatukset saavat ilmaa siipiensä alle. Ei kannata jäädä sinne, missä ei ole ilmaa edes hengittää. Kun katto on korkealla, on tilaa suurille ajatuksille."

Kyseinen mies oli aloittanut varsinaisen puolueaktiivin elämän vasta viime kesästä lähtien ja loikannut kunnallisvaalien alla Kokoomuksesta Vihreisiin. Hänen kolumminsa näkökulma Vihreistä oli kiinnostava (eli se ei ollut kliseinen), joten halusin keskustella hänen kanssaan kasvokkain näistä asioista. Loikkaaminen kertoi mielestäni puolueisiin nähden objektiivisestä näkökulmasta, josta halusin tietää lisää.

Tentein Heikiltä hänen mielipiteitään eri puolueista, kokoomuksesta, demareista, vasemmistoliitosta, keskustasta, perussuomalaisista. Tämän kierroksen jälkeen siirryimme hänen analyysiinsä Vihreistä. Hänen analyysinsä kaikkien puolueiden kohdalla käsitteli lähinnä Satakunnan tilannetta, poikkeuksena Kokoomus Tampereella ja Vihreät Helsingissä. (keskustelun tarkempi analyysi on vielä luvan varassa)

Keskustelun päätteeksi Heikki kehotti ottamaan yhteyttä Satakunnan vihreiden toiminnanjohtajaan Anna Tuleen ja antoi tämän numeron. Olin aivan liekeissä tunnin pituisesta keskustelusta, että päätin soittaa Annalle välittömästi ja kysyä, että onnistuisiko hänelle juttelutuokio vielä tänään. Tyypillinen liike mulle... En tosin uskonut, että hänelle olisi oikeasti sopinut.

Soitin numeroon, ehdotin tapaamista vielä tänään ja kerroin puhuneeni Heikin kanssa ja haluaisin jutella. Sain hämmentyneen vastaanoton. Epäilykseni heräsivät ja kysyin, että oliko hän Vihreiden jäsen. Ei kuulemma ollut. Olin näppäillyt kännykkääni väärän numeron!

Pahoittelin ja lopetin puhelun. Aloin miettimään seuraavaa siirtoani. Halusin todella soittaa Tulelle. Tiesin, että saisin tietää numeron helposti sähköpostista, minulle oli jo tullut melkein vuoden päivät Vihreiltä sähköpostia. Nyt pitäisi vain päästä nettiin. Ja juuri sinä jumalan kertana, kun olin jättänyt koneeni ja mokkulan kotiin.

Kirjasto tuli ensimmäiseksi mieleeni. Kävelin lähimpään ärrään, josta sain ohjeet. Kirjasto oli suljettu. En luovuttanut vielä. Kirjaston lähellä oli Sokos-hotelli. Hotelleissahan voi olla netti aulassa. Tässä ei ollut. Sain kuitenkin vihjeen, että hotellia vastapäätä olevassa baarissa olisi netti. Menin sisään, kiersin paikan (ihan täynnä porukkaa) ja kysyin baarimikolta, missä on netti. Löysin pienen kopin, jossa oli näppäimistö ja näyttö. Näyttö toimi, mutta kone ei itse mennyt päälle. Joten se siitä.

Mieleeni kuitenkin pälkähti, että Nuorisokahvila Nuokkari voisi olla auki ja siellä voisi olla jopa kone, oltiinhan Porissa! Harjavallassakin oli. Tai tarkemmin ottaen kaikkialla, paitsi siinä, jota itse ylläpidän... Kohti Nuokkaria!

Nuokkarilla kysyin ensimmäiseksi konetta. Minut ohjattiin sinne, mutta varoitettiin, että koneen aukeamiseen voisi mennä aikaa, vanha kone. Siinä oli korppuasema. Sen käynnistyminen kesti varmaan 20 minuuttia, ainakin. Ostin sinä aikana Pepsin ja ihastelin tiloihin hankittuja aktiviteettejä. !Pleikkari kakkonen ja Guitar Hero!

Ikäisyyden jälkeen pääsin nettiin ja tarkistin sähköpostista numeron. Yhden numeron näppäilyvirhe. Välitön soitto.

Kerroin nimeni, suunnittelmani joskus saada elantoni politiikasta, keskustelustani Heikin kanssa ja ideasta, että voitaisiin tavata tänään, koska nyt on hyvä draivi menossa ja matkaan Poriin menee multa 45 min. Anna kiinnostui tapaamisesta ja sanoi, että hän soittaisi vielä Satakunnan Vihreiden puheenjohtajalle Tapio Merelle.

Jonkin ajan kuluttua Anna soitti, että Tapiolle ei valitettavasti sopinut tänään, mutta hän on kyllä tulossa. Anna nappasi minut Nuokkarin parkkipaikalta ja me mentiin yhdelle huoltoasemalle. Anna tarkasteli eri puolueiden ja Vihreiden tilaa järjetötoiminnan kannalta. Hän osasi hyvin kertoa, miten Vihreät ovat Satakunnassa pärjänneet ja mikä on tilanne. Keskustelimme myös siitä, että olen ollut ei-jäsenenä jäsenten sähköpostilistoille, joissa olen saanut käsiini muunmuassa heidän rahankäyttöön liittyviä tietoja, kuten esim. kunnallisvaalikampanjoihin liittyviä asioita. Se ei Annaa haitannut; puolet noilla listoilla olleista ei yleisesti ottaen ole jäseniä. Eikä vaalirahoituksen tietäminen ole ihmeellinen juttu, ei niissä ole mitään salattavaa. Pahus, olen luullut jo vuoden ajan olevani heidän tietämättään "salaisilla" sähköpostilistoilla, mutta että tää olikin ihan peruskäytäntö...

PS. Tämä on 30. blogikirjoitukseni! Blogini on siis tässä suhteessa siirtynyt "ukkoihin". Onnea!
PSS. Olisiko tämä jokin enne?

Pullovesi 1/2

2009-01-16T16:11:00.000+02:00

http://www.pullovesi.fi/

Mitä jos vaikka... pullovesi kiellettäisiin lailla? Valinnanvapauden rajoittamistako? Vaiko yritysten rahanlypsännän rajoittamista? Vapaiden markkinoiden rajoittamista? Liian byroktaattista? Hmm.

Kuitenkin pulloveden kielto johtaisi sen myynnin räjähdysmäiseen kasvuun. Ihmisten joisivat ulkomailta tuoltua pullotettua vettä, koska se on kiellettyä ja jännää. "On se jännä". Vironreissut, ruotsinreissut, salakuljetus. Alaikäiset joisivat discoissa vettä, koska siitä tulee niin aikuinen olo ja se on kovismaista. Yhtäkkiä se ei olekaan viini, mitä mennään kittaamaan Ranskaan, vaan Evian.

Sitten tehtäisiin kuitenkin poikkeuksia lainsäädäntöön, kuten että pullotettua vettä saa tuoda omaan ja muutamien kavereiden käyttöön. Sitten Ministeri Thörs protestoi julkisessa tiedotustilaisuudessa pullovesikieltoa tuomalla Ranskasta Eviania monta pulloa ja juomalla se tilaisuuden aikana. Syytä hän ei tähän kerro, mutta sen oletetaan olevan protesti sille, että Suomi ainoana EU-maana on kieltänyt veden pullottamisen myyntitarkoituksessa.

Myyntikielto on johtanut siihen, että nyt suomalaiset salakuljettamisen lisäksi alkavat tislaamaan vettä metsissä ja kerrostaloissa. Tämän takia syttyy vuosittain muutamia metsä- ja kiineistöpaloja. Tislattu vesi laitetaan pulloihin, joiden jälkeen se viedään "salajuottamoihin", joita poliisit joutuvat säännöllisin väliajoin ratsaamaan, jotta tämä laiton toiminta saadaan kitkettyä kansan keskuudesta. Tislauksen taito kuitenkin liikkuu nopeasti mese- ja nettiskeskusteluissa, ja youtube on pullollaan tislausta kuvaavia videoita. Ministeri Linden alkaa tässä vaiheessa ajamaan poliisille oikeuksia näiden nettisivujen sensuroimiseen ja viestintäohjelmien keskustelujen tallentamiseen ja tarkkailuun. Koska osa mese-keskusteluista on voitu tallentaa tietokoneelle, tulee poliisille antaa myös oikeus internetin välityksellä tarkkailla ihmisten tietokoneita. Yrityksiin tämä lainsäädäntö ei yllä, koska muuten yrityssalaisuudet olisivat vaarassa.

Aikaa myöten alkavat gallupit huutamaan pulloveden uudelleenlaillistamista. Hallitukseen kohdistuu suuria paineita toisaalta laillistamiseen sekä toisaalta kiellon ylläpitämiseen. Loppujen lopuksi hallitus päättää järjestää asiasta kansanäänestyksen, onhan kansanäänestys demokratiaa (=kansanvaltaa) puhtaimmillaan. Vesipulloyritysten ahkeran lobbaamisen seurauksena poliitikot tekevät seuraavanlaisen äänestyskäytännön: KYLLÄ; kielto säilyy, EI; kielto kumotaan.

Miten tämä jännittävä saaga jatkuu?
"Jatkuu joskus myöhemmin kirjoitettavassa blogitekstissä"

PEP-ohjelma

2009-01-15T20:40:00.001+02:00

Mä en tiedä mikä mulla on oikein näihin eri lyhenteisiin... Kuitenkin, kyseessä on Persional Efficiency Program (PEP) joka on jonkin yrityksen joskus vuonna 2000 käyttämä yksittäisen työntekijän tuotannonnosto-ohjelma. Yritys on kansainvälinen, joten kyllä tämä on varmaan ollut todella toimiva. Kirjasta (Karry Gleeson; Toimi heti, Lopeta lykkääminen) käy tosin ilmi, että minulle ilmiselvää teknologiaa oltiin vasta ottamassa käyttöön. Siksipä ei tuon yrityksen nettisivuilta löytynyt juuri tämän nimistä koulutusohjelmaa. Uudemmat on kai päivitetty teknologian osalta.

Kirjan idea on yksinkertainen. Ensin tulee opetella tekemään asioita heti. Sitten täytyy opetella suunnittelemaan työskentelyä esim. päivä-, viikko-, ohjelmilla jotka tehdään strategioiden ja päämäärien perusteella ja sitten vain toteutetaan suunnitellut asiat. Yksinkertaista.

'
"Kun pureutuu oikein tarkkaan ”menestyä” sanan merkitykseen, huomaa sen tarkoittavan yksinkertaisesti suunnitelmien läpiviemistä.” F.W. Nichol.

Niin. Mä kokeilin tätä systeemiä sitten käytännössä. Aloitin tiistaina hoitamalla muutamia asioita, jotka olisi pitänyt tehdä jo aikaa sitten. Huomasin kuinka paljon pikkujuttuja mulla onkaan tekemättä. Keskiviikkoaamuna tein päiväohjelman, jota sitten pyrein noudattamaan. Jonkin verran se kusi, muttei kovin pahasti. Laitoin hyppytunnille 75 minuutin suunnitteluvarauksen ja sen aikana suunnittelin, miten aion lukea filosofian reaaliin. Huh. Suunnittelin myös muutamia koulujuttuja. Huh. Tajusin, että olisin suossa, jos en olisi lukenut tätä kirjaa toista kertaa. Ja tällä kerralla oikeasti alkamaan elämään sen mukaan. Huh.

Myös tämän päivän suunnittelin aamulla. Tänä aamuna tosin suunnitelma on kussut aivan armottomasti. Rehellisesti sanottuna, sitä ei tullut noudatettua lähes lainkaan. En kuitenkaan aio lannistua!

'
”Mikään maailmassa ei voi korvata sitkeyttä. Ei lahjakkuus; epäonnistuneita lahjakkaita ihmisiä on kaikkialla. Ei nerous; väärin ymmärretty nero on suoranainen käsite. Ei koulutus; maailma on täynnä koulutettuja hylkiöitä. Vain sitkeys ja päättäväisyys yltävät mihin tahansa.” Calvin Coolidge, USA:n 30. presidentti.

Tänään sain myös vastauksen yhdeltä Satakunnan kansan kolummistiltä, Heikki Rantalalta, jolle lähetin sähköpostia ja ehdotin tapaamista, koska halusin jutella eri puolueista. Ilahtui siitä, että näköjään joku oli hänen ja kolummeista vastaavan toimittajan lisäksi lukenut hänen kirjoituksensa. Hän ehdotti, että tavattaisiin lauantaina. Yllättävän aikaisin siis.

NUVA ry:n hallituksen 2009 järjestäytymiskokous

2009-01-13T20:30:00.000+02:00

Viikonloppuna pidettiin tälläinen. Tavoitteena oli tutustua toisiimme, sekä kertoa kaikkea tarpeellista järjestön käytännön järjestelyistä. Jaoimme myös vastuualueet. Eli käytännössä järjestäydyimme (heh).

PJ:mme Sini oli antanut meille tehtäväksi pitää puolen tunnin diaesityksen jostakin aiheesta. Pidin nuorisolaista, josta osaankin kertoilla nyt sitten kaikenlaista. Esitykseni oli paljon parempi kuin viimevuotinen...

Tämän vuoden ykköshaaste on piirijärjestöjen perustaminen ja kenttätyö. Varapuheenjohtajat ottavat vastuulleen piirijärjestöjen perustamisen ja piirit jaettiin hallituksen ja puheenjohtajiston kesken niin, että jokaiselle on oma alue, johon kuuluu soitella ja sen semmoista.

Tehtäviä eriteltiin myös hallituksen jäsenille. Henri tulee kehittämään meidän jäsenistölle lisää palveluita. Hanna on meidän kv-vastaava. Lauri on mukana perustamassa piirejä. Anna M. järjestää meidän liittokokousta. Anna S. hoitaa meidän järjestön "ruotsinkielistämisen".

Minä taas vastaan nuorisopolitiikasta. Se oli viimeinen homma, joka jäi jäljelle, joskin olin toivonut sitä salaa itselleni... Jäljellä oli enää minä ja Henri, nuorisopolitiikka- ja jäsenistövastaavan hommat. Sitten Sini julisti: "Saatte sitten tapella kumpi saa kumman". Henri huusi välittömästi "JÄSENISTÖ!!" ja mä "JEEEE!!!". Molempien toiveet täyttyivät.

Olen ihan kieseissäni tästä hommasta. Tehtävänanto oli yksinkertainen:

Seuraa maailmaa.
Kerro hallitukselle, mitä maailmalla tapahtuu.
Tee kannareita.

Tehtäväni on nyt tehdä aloitteita siitä, mitä Suomen nuorisovaltuustojen liitto voisi olla mieltä mistäkin asiasta.

Jos tätä blogia sattuu joku seurailemaan, niin olen enemmän kuin kiinnostunut kuulemaan, millaisia asioita voisin ottaa puheeksi tai saada jopa ulostuotua maailmalle.

W.

2009-01-06T20:56:00.000+02:00

W. Elokuva, jonka ilmestymistä olen odottanut jo päälle kaksi kuukautta. Näin mainoksia tästä elokuvasta Ranskasta, jossa se oli juuri ilmestynyt elokuviin siellä ollessani. Ranskalaiset saivat dupattua elokuvan kaksi kuukautta aikaisemmin kuin suomalaiset tekstitettyä...

Tiedostin, että tiedän tästä kahdeksan vuotta maailmaa hallinneesta miehestä oikeastaan hyvinkin vähän. Tiesin minä kyllä kaikesta siitä, mitä hän on tehnyt väärin, mutta minulla on ollut musta aukko esim. sen kohdalla, miten tämä mies oikeen tuli valituksi. Kuka hän oikeen on miehiään? Miksi häntä äänestettiin?

Tämä elokuva antoi siihen vastauksen. W oli tavallinen amerikkalainen, joka sillä vetosi amerikkalaisiin. "Governor has to be a guy who you can go bar with." Ja sitä tämä Bush oli. Se koko teksasilaisaksentti ja se naurettava asenne tavoitti amerikkalaiset. W toi inhimillisyyttä politiikkaan.

Elokuva kertoi myös jotain USA:n "demokratiasta". Amerikkalaiset valitsevat neljäksi vuodeksi kerrallaan itselleen diktaattorin, totaalisen itsevaltiaan, joka voi käydä sotaa haluamallaan tavalla haluamissaan paikoissa. Ei ole tervettä, että yksi ihminen voi päättää niin suurista asioista yksin. Ihmisten elämästä. Kuolemasta. Kärsimyksestä. Ja sen päälle vielä rukoilla amerikalle siunausta.

Keskustelua kirjastossa, politiikasta tietty!

2009-01-05T19:40:00.000+02:00

Kävin tänään palauttamassa H-vallan kirjastoon kaksi lukemaani kirjaa sekä olin aikeissa lukea uusimman Ulkopolitiikka numeron. Ah, mikä lehti. Journalismia parhaimmillaan. Voitti viimevuonna Laatujournalismi-palkinnon tai jotain.

Kenet minä sitten lehtienlukusalista löysinkään! Pyry Tiirisen tottakai. Hän aloittaa nyt valtuustotoimintansa ja minä aloitan toiminnan nuorisovaltuustossa. Jippii. Mielenkiintoiset ajat ovat meillä edessä...

No, me kaavailtiin siinä mitä me tullaan touhuamaan Harjavallassa ja mitä maailmalla. Me tullaan todennäköisesti tekemään yhteistyötä nuorisovaltuuston puitteissa, mutta muuten me mennään aika pitkälti ristiin. Pyry on sen tyypin henkilö, joka on vain puolueessaan aktiivinen, kun taas minä toimin vain järjestöpuolella. Eli emme me siis ole toisiamme poissulkevia saati toisiamme tuhoavia voimia. Me ollaan myös luonteeltamme ja toimintatavoiltamme aivan erillaisia. Mä luen UP:tä, hän Suomen kuvalehteä.

On oikeastaan todella kummallista, että niinkin pienessä paikassa kuin Harjavallassa sattuu olemaan kahdella peräkkäisellä vuosikurssilla pari tyyppiä, jotka molemmat suunnittelevat itselleen poliittista uraa. Aika näyttää, kuinka korruptoiva vaikutus meillä on Harjavaltaan. Tuskin paikka tulee meidän poistuman jälkeen ikinä olemaan entisensä...

Täytyy vielä heittää, että mielenkiintoiseksi paikkakunnan tilanne tulee äitymään, jos puoluevalintani osuukin johonkin muuhun kuin demareihin...

Kuitenkin, Pyry sitten jossain vaiheessa lähti ja luin koko UP:n numeron, jonka jälkeen lähdin kotiin.

MMM löytö

2009-01-04T22:16:00.001+02:00

En ole vielä tässä blogissa maininnutkaan, että luen Mitä missä milloin kirjoja. Tavoitteeni on lukea ne kaikki. Ensimmäinen ilmestyi vuonna 1951. Aloitin muistaakseni vähän koulun alkamisen jälkeen tänä syksynä. Olen kirjassa 1952. Vau, mikä edistymistahti! Tosin, alun perin minun piti lukea vasta kirjasta 1980 alkaen ja luinkin 1983 asti, mutta sitten ajattelin että kyllä sitä nyt voi lukea ihan alusta asti!

On mielenkiintoista ja opettavaista lukea näitä kirjoja. Erona pelkkiin historiankirjoihin on siinä, että nämä kirjat on kirjoitettu hetkestä hetkeen. Niissä välittyy "ajan henki". Niissä on niin erillainen ote asioihin, kuin mikä meillä on tänä päivänä ja jotenkin se tunne, mikä sen ajan ihmisillä oli kun ne elivät sitä aikakautta, välittyy. Samalla omaa myös sen ajan perspektiivin. Kylmä sota tuntuu paljon elävämmältä kun lukee kirjasta, jossa niitä asioita kerrotaan tämän päivän asioina, kuin että lukisi vain historiankirjoista, joissa lopputulos jo tiedetään ja tällöin pystytään lopputuloksen kannalta vain oleellisimmat asiat kertomaan. Helvetimmoinen urakka tässä kirjojen lukemisessa tietty on.

Yksi hämmästyttävä asia, mikä näistä kirjoista ilmenee, on se, kuinka vähän maailma on muuttunut viimeisen 50 vuoden aikana. On aika järkyttävää, kun saa lukea tuollaisesta kirjasta samoja ajatuksia, joita kierrätetään tämän päivän "ajankohtaisessa" keskustelussa. Näistä lisää ehkä vastaisuudessa.

Youtube, I <3 you!!!

2009-01-02T17:41:00.000+02:00

Oikeastaan olen löytänyt tässä viimeisen kahden ja puolen kuukauden aikana löytänyt youtuben hienoudet. Loin sinne oman nickin (KlausUnkuri) ja opettelin lisäämään sinne videoita. Olen myös ihastunut "Subscipe"-ominaisuuteen jolla voin tilata eri käyttäjien uudet videot ja tämä mahdollistaa käytännössä ameriikan politiikan seuraamisen muutamien demokraattien rahoittamien kanavien kautta.

Minulla on ennustus koskien kesäisiä europarlamenttivaaleihin. Youtuben asema vaalityössä tulee nousemaan. Syynä tähän on se, että amerikan presidentinvaaleissa nettivideoita käytettiin ahkerasti niin ehdokkaiden mainostamiseen kuin vastaehdokkaiden solvaamiseen. Ja kaikki varmasti muistavat sanat "Aivan aluksi haluan kiittää...".

Kunnallisvaaleihin tehtiin videoita jonkin verran, mutta ero tulee olemaan mielestäni selvä meppivaaleihin. Ehdokkaita on vähemmän ja heillä on enemmän rahaa käytössään. Koko puolueen kampanjaresurssit tulevat olemaan paljon keskitetymmässä käytössä. Mielestäni tämä johtaa siis videoiden määrän räjähdysmäiseen kasvuun.

Mielestäni se on hyvä asia, koska silloin saan lisää (toivottavasti) mielenkiintoista materiaalia tilattavaksi ja katsottavaksi. Myös äänestäjien ja poliitikkojen vuorovaikutuksesta tulee suorempaa, koska mediaa ei tarvita enää viestin välittämiseen enää siinä määrin. Voin kuvitella ihmisten lähettävän sähköpostin välityksellä toisilleen linkkejä poliittisiin mielenkiintoisiin videoihin.

Ai niin. Luin tänään taas yhden kirjan. Loman motto: "Kirja päivässä pitää mielen virkeänä". Jep.

Aika ryhtyä harrastamaan tätä tosissaan

2009-01-01T22:39:00.000+02:00

On loma. Sen aikana on tullut oltua perheen ja kavereiden kanssa, sekä katsottua n. 20 tuntia animea, pelattua varmaankin toiset kaksikymmentä koneella sekä luettua seitsemän kirjaa. Ja lomaa on vielä viikko jäljellä! Mitä kaikkea kerkeänkään vielä tekemään... Tuskin juuri mitään...

Kuitenkin, nyt, siis tänä vuonna, 2009, tulen täyttämään 18 vuotta. Hmm, Maaliskuussa. En ole kieseissä sen tuomista asioista, kuten baareista tai ajokortista. Äänestäminen eurovaaleissa tosin on kiinnostava juttu, joskin harmittaa, kun en päässyt ehdolle kunnallisvaaleihin. Suurimman hyötyni kuitenkin saan täysi-ikäiseksi täytettyäni siitä, että nyt ei tarvitse etsiä aina jotain muuta täysikäistä jonkin projektin toteutukseen, vaan voi tehdä sen oikeasti omissa nimissä. On ollut aika tylsää toimia aina vain takapiruna tässä viimeisen puolivuotta.

Täysi-ikäisyys tarkoittaa minulle siis toiminnan helpottumista, joka taas tuo samalla myös velvoitteen toimia. Nyt se on helpompaa, joten kun olen tehnyt asioita alaikäisenä, niin tietysti minun täytyy tehdä asioita kahta kauheammin sitten kun olen täysi-ikäinen. Huoh.

Lopputuloksellisesti nyt olisi siis viimeinkin toiminnan paikka. Täytyy alkaa saamaan näyttöä, että pystyy asioihin. Miten mä voin saarnata nuorten vaikuttamisen puolesta, jos itse olen passiivinen?

Koulutus Kalajoella

2008-11-22T18:07:00.000+02:00

Tänään pidin Kalajoella tunnin pituisen diaesityksen Nuva ry:stä sekä sen tulevasta piirijaosta sekä edustajistoprojektista.

En tiennyt etukäteen, miten esitys onnistuisi. Tämän vuoden alusta hallituksen järjestäytymiskokouksessa hallituksen taitoja esiintymisessä ja koulutuksessa testattiin ja täytyy sanoa, että epäonnistuin silloin täysin. En olekaan sitten tämän hallituskauden aikana ollut innolla tyrkyllä menossa koulutuksiin.

Nyt hallituksella oli kuitenkin sellainen viikonloppu, että kenellekään muulle ei sopinut. Ajattelin kuitenkin, että pakko sinne on joku saatava, joten ilmoittauduin sitten vapaaehtoiseksi kouluttajaksi. Onneksi sentään diat tulisi jo valmiina...

Esitys meni kuitenkin todella hyvin. Pikkasen taisin kiirehtiä asioita, koska aikaa oli varattu tunti, mutta sain heitettyä 19 diaa puolessa tunnissa. Juu. Esityksestä tuli myös aika "kuiva", koska läppää ei tullut heitettyä. Olisi ehkä pitänyt myös mainita, että olen -91:n, se olisi ehkä rohkaissut yleisön nuorimpiakin kysymään kysymyksiä.

Sain kuitenkin luennosta hyvää palautetta. Seuraavan vuoden aikana pystynkin sitten heittämään tälläisiä keikkoja paljon enemmän, nyt kun vuoden toiminnassa mukana olleena oikeasti tiedänkin näistä asioista, joista puhun. Nyt kun sitten nuorisovaltuusto lähtee Harjavallassa käyntiin, niin voin sitten käyttää tietoani viimein oikeasti käytännössä.

Katastrofi demokratian tilasta

2008-10-13T20:03:00.000+03:00

Tilaan ei tullut tänään valvojaa. Siis yksikään kunnallisvaaliehdokas ei viitsinyt raahautua paikalle. Hajottavaa. En olisi uskonut.

Tässä muutama tilasto siitä, kuinka moni on mistäkin puolueesta ollut paikalla näinä neljänä kertana, kun olen tätä järjestänyt, katsotaan; Eka numero on tähän mennessä mukana olleiden ehdokkaiden määrä, toinen on ehdolla olevien määrä ja kolmas on suhteellinen osuus kyseisen puolueen ehdokasmäärästä ja viimeinen prosentti, kuinka paljon he ovat näissä olleet mukana.

Kokoomus; 4 (21) (19%) (80%)
Keskusta; 2 (40) (5%) (40%)
Vasemmistoliitto; 1 (16) (6%) (20%)
SDP; 1 (26) (4%) (20%)
Vihreät, de gröna 1 (4) (25%) (20%)

Hmm, mielenkiintoisia tilastoja. Tähän mennessä olisi voinut olla mukana viisi kertaa. Ehkäpä kaikkein mielenkiintoisin on tuo eka prosentti, joka kertoo, kuinka suuren "ponnistuksen" mikäkin puolue on tehnyt tämän koko homman hyväksi.

Poliitikot ihmettelevät, että miksi tavallista kansalaista ei kiinnosta politiikka. Poliitikot myös puhuvat hienoja sanoja siitä, kuinka yhteisöllisiä meidän pitäisi olla ja plaa plaa plaa. Tässä se kuitenkin nähtiin, että kuinka paljon he tosiasiassa viitsivät laittaa korteaan kekoon. Siis oikeesti.

Kokoomukselta tuli äsken (20.14) viesti, ettei tänään tule ehdokasta, mutta keskiviikkona kyllä. Kokoomus on myös ollut tässä koko projektissa enemmän mukana, kuin muut puolueet. Ovat oikeasti pitäneet huolta, että joka kerralle olisi tulossa joku. Tilastosta myös näkee, että he ovat "uhranneet" ehdokasmäärästää vapaaehtoisiksi 19%.

Vihreät ovat nyt ensikertaa ehdolla eivätkä he saaneet heti alussa tietoa tästä. Silti, heidän ponnistuksensa on ollut kaikkein suurin. Jep jep. Miettikääs tätä.

Keskusta on yleisesti ottaen "maaseutupuolue" ja onhan heitä ollut huimat kaksi! Mitä hyötyä on kuitenkaan suurista ehdokaslistoista, kun tässä näkee, kuinka paljon he ovat valmiita kuitenkaan laittamaan vapaa-ehtoista panostusta? Viimeksi keskiviikkona ei oltu paikalla, koska tänne tulevan henkilön jokin toinen kokous venyi. Soitin tänään myös nakkilan puheenjohtajalle ja hän vakuutti, että tänne olisi tulossa joku. No, missä se on?

Myös SDP:n alhainen osanotto ihmetyttää minua suuresti. Siis daa, tää koko homma on työväentalolla! Se on meidän vuokranantaja! Tosi hyvän kuvan antaa heistäkin...

On aika mielenkiintoista, kun puhutaan yhteisöllisyydestä ja siitä kuinka ihmisten tulisi tehdä toistensä hyväski asioita. Myös siitä ruikutetaan, että ihmisiä ei kiinnosta politiikka. No, nyt olisi voinut samalla kertaa sekä tehdä vapaaehtoistyötä nuorten hyväksi ja olla mukana tekemässä kunnallisvaaliohjelmaa, jota ovat jo useat nuoret netistä katsoneet. Tässä sitten kuitenkin nähtiin, miten ne muut asiat, kuten omat harrastukset, ne omat kokoukset tai vain kotisohva ja TV vaan on tärkeämpiä.

Suuret kiitokset kaikille osallistujille. Äänestäkää niitä, jos asutte Nakkilassa. Pohtikaa tarkoin, äänestättekö muita. Siis oikeesti.

Marasta on tullut legenda.

2008-10-12T20:30:00.000+03:00

Alexander Stubb -buumi on ohi, kauan eläköön Martti Ahtisaari -buumi.

Mara sai sitten viimein sen rauhannobelinsa ja siitä innostuneena olen kuluttanut jonkin verran päivästäni katsellessa Yle areenasta löytyneitä kiehtovia ohjelmia. Martin pystyi löytämään mm. Ykkösaamusta, pätkästä jossa hän saa puhelimitse tiedon valinnastaan, Norjan Nobelakatemian virallinen julkistamisessa hänet mainittiin, lyhyestä dokumentista joka oli tehty Maran työurasta, kansainvälisestä Maran pressitilaisuudesta ja katsoinpahan vielä TV:stä tulleen dokumentin Kosovo-kysymyksen alusta. Eli Ahtisaarta on tullut seurattua kyllä joka tuutista.

Ahtisaari on perustanut NGO:n (non-govermental organication, eli järjestö, joka ei ole riippuvainen valtioista mm. Greenpeace, Amnesty jne.) nimeltään CMI, joka toimii neuvottelijana eri osapuolten välillä, mikäli tälle on kysyntää.

http://www.cmi.fi/

Ja kysyntäähän on. Oikeastaan niin paljon, ettei tällä järjestöllä ole resursseja edes kaikkien eri tapausten taustojen selvittämiseen, jotta voitaisiin edes harkita, otetaanko jokin konflikti käsittelyyn. Syynä tähän resurssipulaan on se, että rahoittajat antavat rahaa vain projektiluontoisesti, eli vain silloin, kun kokevat asian hyödyttävän heitä.

http://www.cmi.fi/?content=useinkysyttya&lang=fi

Järjestölle olisikin hyväksi, mikäli se saisi myös perusrahoitusta, jolla se pystyisi ratkaisemaan konflikteja myös oman halunsa mukaan.

Mutta kuitenkin, tälläinen järjestö on aivan mahtava! Siis, sillä on osaamista, jota se käyttää konkreettisesti hyväkseen, kun tulee tilanne ja ihmisiä alkaa kuolla. Tämä järjestö korjaa konfliktien tuhoja ja kehittää ihmisten elinoloja maailmalla. Ja se tekee sen poliittisella tavalla. Ollaan tekemisissä päättävien osapuolten kanssa suoraan, eikä vain järjestetä mielenilmauksia.

Ennen suomalaiset sanoivat, että meillä on kolme s:ää. Sisu, sauna ja Sibelius. Nyt meillä on sss+m. Kuka enää millään Nokialla enää viitsii leveillä? :P

Dokumentti nuorisovaltuustoista?

2008-10-10T22:07:00.000+03:00

Tuosta viime aikoina vetämästäni talk-showsta sain idean, että voisin tehdä nuorisovaltuustoista dokumentin. Kaikkea tarvittavaa mulla olisi jo sen tekemiseen. Tälläinen dokumentti olisi todella tarpeen, koska sen avulla olisi todella helppo kertoa, että mikä on nuorisovaltuusto. Myös, jos sen laittaisi youtubeen, niin mikä olisi sen helpompi keino markkinoida asiaa?

Olen jo aivan tohkeissani suunnitellut kaikenlaista mahdollista, mitä siihen voisi laittaa. Kuvaaminen olisi pääasiassa minun vastuullani, mutta sain idean, joka saattaa helpottaa kuvausurakkaa (mutta lisätä leikkausurakkaa...). Yritän saada nuorisovaltuustoja mukaan dokumenttiin materiaalin suhteen. Nuorisovaltuustot voivat kuvata dokumenttiin pätkiä siitä, mitä he ovat itse tehneet, tekevät vastaisuudessa ja mitä nuorisovaltuustot heidän mielestään oikeastaan ovat.

Laitoin tänään sähköpostia muulle Nuva ry:n porukalle. Saa nähdä miten käy...

Nyt se alkaa, nyt se alkaa!

2008-10-06T17:37:00.000+03:00

Nyt, puol toista viikkoa myöhemmin se on viimein netissä. Kunnallisvaalikeskustelu Nakkilassa alkakoon!

Nakit vai muusit: kuntavaaliehdokkaat tentissä Nakkilassa
http://atuubi.yle.fi/videot_ja_kuvat/id-100960

Muuten, tuon otsikon ovat varmaankin A-tuubin toimitus lisännyt. Tai oikeastaan, A-tuubin toimitus lisäsi tuon otsikon. Nakit...

Tässä jossain vaiheessa olisi tarkoitus laittaa nettiin kokopitkä versio. En osaa vielä sanoa sen aikataulusta mitään.

Tänään on jo kolmas kuvaustilanne. Yritän parhaani mukaan kehittää tuota kuvauslaatua. Saa nähä paraneeko mitenkään...

Uusi toiminto nuorisotilassa

2008-09-29T23:23:00.000+03:00

Tänään kuvattiin ensimmäinen kunnallisvaalipaneeli nakkilalaisista kunnallisvaaliehdokkaista siellä nuortentilassa. Se ilmestyy mahdollisesti ensi viikolla A-tuubissa, kattoo nyt. Laitan tänne linkin siihen sitten, kun se tulee ulos.

Kaikenlaista on tullut touhuttua nyt viime viikollakin, mutta niin vähän kirjoitettua. Nyt kuitenkin koeviikko painaa päälle, joten ei tässä kerkiä sen kummempia jaarittelemaan. Täytyypi jatkaa lukemista...

Kauhajoki.

2008-09-23T20:00:00.000+03:00

Se on tapahtunut taas. Ihmisiä on kuollut tätä kirjoittaessa 11. Kriisiapua on annettu paikan päällä runsain mitoin. Päivällä ei TV:stä ole oikeen muuta tullutkaan. Jo pelkkä ajatus huomisista lööpeistä puistattaa. Seuraavia viikkoja ja jopa kuukausia tullaan keskustelemaan melkein kipupisteeseen asti nuorten pahoinvoinnista. Ihan kuin kerta ei olisi jo riittänyt. Ei näköjään.

Olen tässä samalla sekä menettänyt että vahvistanut uskoani poliittiseen vaikuttamiseen.

Alle vuosi sitten tapahtui sama asia. Keskustelua käytiin aivan järjettömästi tästä aiheesta. Ajateltiin, että asian eteen tämän takia tehtäisiin jotain. Ajateltiin, ettei Jokela toistu. Se toistui.

Kuinka paljon tätä asiaa oikeen tulee jauhaa, että sen tärkeys viimein tajutaan!!! HELV****!!!

Miksei niitä koulupsykiatreja ilmestynyt? Miksei rakenteita uudistettu tai koulutettu ihmisiä tälläiseen? Mikseivät ihmiset alkaneet välittämään toisistaan? Miksei nuoriin tutustuttu? Miksei ketään tehnyt mitään? Miksei tätä estetty? Miksi..........

Nyt se toistui. Se on minusta kaikkein hirveintä. Jokela ei sinänsä paljoa säväyttänyt minua. Miksi? Koska tiesin jo, että tälläinen tämä maailma on. Monessa maassa on jo tapahtunut tälläistä. Ei kouluammuskelussa ole mitään uutta. Afrikassa otetaan kouluja ja annetaan lapsille aseet sotimiseen. Afganistan, Irak, Georgia, Afrikka, Etelä-Amerikka...

Hä? Ai, siis nää jutut ei tapahdu valkoisille, jotka puhuvat suomalais-ugrilaista kieltä ja jotka asuvat kartalle piirrettyjen viivojen sisällä, jossa lukee myös SUOMI. Ai, no, ei kai niillä sitten ole MITÄÄN merkitystä. Siis tälläinen kouluammuskelu Jokelassa on AIVAN OMAA LUOKKAANSA. Kai se niin sitten on.

Kouluammuskelu on hirveää. Ihmisten tappaminen on hirveää, mutta ei mitenkään poistunut tästä maailmasta. Nykyään tapetaan enemmän ihmisiä kuin koskaan ennen. Tämä ei ole mitenkään hyväksyttävää.

Nyt tässä Kauhajoen tapauksesta olen järkyttynyt. Luulin, että Jokela oli yksittäistapaus ja että sen takia ryhdyttiin toimiin, mutta ei ryhdytty. Pitikö sen tapahtua toistamiseen, ennen kuin ihmiset tajuavat sen tärkeyden? Mitään ei tehty, joten miksi uskoisin politiikkaan enää?

Uskon siihen edelleen, koska ihmiset ovat siinä avainasemassa ja minä olen ihminen. Haluan vaikuttaa. Haluan muuttaa asioita. Haluan itse pitää huolen, että tämä ei toistu. Haluan auttaa ihmisiä miten voin. Uskon politiikkaan, koska pystyn ainakin itse pitämään huolen, että asioita tapahtuu, pyrkimällä olemaan yksi päättävistä. Päättäjänä pystyisin vaikuttamaan tähänkin asiaan. Siksi olen kiinnostunut politiikasta. Silloin voin auttaa ihmisiä.

Tässä muutama klippi aiheeseen liittyen:
Kun maailma liukui pois
http://atuubi.yle.fi/videot_ja_kuvat/id-100317
Alkoholin arvet, osa 1
http://atuubi.yle.fi/videot_ja_kuvat/id-100448
Alkoholin arvet, osa 2
http://atuubi.yle.fi/videot_ja_kuvat/id-100447
Valoja ja varjoja, osa 1
http://atuubi.yle.fi/videot_ja_kuvat/id-100362
Valoja ja varjoja, osa 2
http://atuubi.yle.fi/videot_ja_kuvat/id-100360

Nuorisotila aukeaa

2008-09-22T21:25:00.000+03:00

Niin, viimeinkin aikesi Nakkilan nuorten hyväksi ry:n organisoima (valvonta ja vastuu) ja kunnan maksama (vuokra) ja Lions-klubin (biljardipöytä) ja Lions-leidien (pingispöytä) sponsoroima nuortentilatoiminta Nakkilan työväentalolla (kunnan meille osoittama) maanantaisin ja keskiviikkoisin kuudesta yhdeksään...

Huoo, kyllä tässä aloittamisessa kesti. Olin kaavaillut aloittaa jo tossa syyskuun alussa, mutta aloitus on vähän venynyt...

Syksyn eka biljardipeli alkoi lupaavasti. Kolmannella lyönnillä musta pussiin... (tuuri voitto!)

En ollut oikeen valmistellut tätä aloittamista vieläkään kunnolla. Mm. tiedotusta ei ollut käytännössä lainkaan. Nuorisosihteeri oli (tietämättäni) vienyt lapun yhteiskoulun ja lukion ilmoitustaululle, mutta ei sitä ketään lue. Olin kaavaillut laittaa ruokajonoa vastapäätä olevalle seinustalle mainoksen ja ainakin kolmena aamunavauksena mainostanut asiaa. Silloin asia olisi oikeasti noteerattu.

No, seitsemään mennessä ei paikalle ollut tullut ketään, joten fillarilla vaan polkemaan kylälle (200-500 m) ja kutsumaan porukkaa. Paljon tuttuja löytyi heti ja tuli sinne illan aikana sitten 15 ihmistä. Tilan kapasiteetti on 20 ihmistä ja viime vuoden keskimääräinen kävijämäärä per ilta oli 16-17 ihmistä. Eli illassa tuli sitten sellainen vakio.

3.1 Päiväreissu Helsingissä, taas...

2008-09-16T20:23:00.000+03:00

Tänään oli tarkoitus mennä Allianssi-talolla pidettävään KV-seminaarihöskään, jossa olisi ollut jutua YK:sta ja jossa Anna Ranki olisi ottanut aineksia puheeseensa, jonka hän pitää New Yorkissa YK:n yleiskokouksessa. Tai näin mulla ainakin oli tarkoitus. Siihen asti kunnes huomasin, että tilaisuus oli peruttu ilmoittautuneiden puutteen takia. Damn. Olisi pitänyt ilmoittautua etukäteen...

No, ei reissusta nyt aivan turha tullut. Sain päivän aikana luetuksi Sami Miettisen ja Juhana Torkin kirjan "Neuvotteluvalta, miten tulen huippuneuvottelijaksi". Junamatkalla takaisin istahti viereen tyyppi, joka toimi jossakin rasennusfirmassa ja joka yritti epätoivoisesti saada työpuheluita läpi junassa, mutta VR...

No, keskuteltiin siinä niitä näitä VR:n palvelun tasosta, 3G-verkon tekniikasta ja sen semmoisesta. Kirjan innostama sitten kysyin, että oliko tällä tyypillä (tyyppi on oikeastaan aika kuvaava sana tästä henkilöstä. Siis oikeesti) kokemusta neuvotelusta ja oliskos sillä joitain neuvoja Ranskan matkaa varten ja 20 kohdan läpiviemiseen.Neuvottelutaito-aspekti on minusta tärkeä; yksi kirjan ensimmäistä opeistakin oli, että et saa sen mukaan minkä ansaitset, vaan sen mukaan, minkä neuvottelet. Pian niitä neuvoja alkoikin paukkua:

Ranskassa tulee kiinnittää huomio muutamaan asiaan:

1. Ekaksi meidän tulee valita viisi kohtaa, joista emme tingi. Sitten meidän tulee valita viisi kohtaa, joista käymme kauppaa. Sitten meidän tulee valita viisi, joista esitämme käyvämme kauppaa. Ja sitten viisi kohtaa, joilla ei sitten oikeastaan olekaan merkitystä.

Miksi näin? Miksi emme yritä ajaa kaikkia asioita tasapuolisesti? Yksinkertaista. "Kahdenkymmenen kohdan läpiviemiseen tarvittaisiin Nokian kokoiset resurssit." Ja jos meiltä Suomesta lähtee 12 ja on mahdollista, että vain yhdestä toisesta EU-maasta tulee vaikka 60, niin aika tiukkaa voi alkaa tekee. Myös tällä priorisoinnilla me varmistetaan, että edes YKSI meidän tulevista kohdistamme voi päästä läpi.

2. Meidän tulee tietää, mitä muut osanottajat ajavat ennen kuin menenmme seminaariin. Neuvottelukumppanit tulee tuntea ennalta.

3. Muihin edustajiin tulee olla kontakti jo ennen seminaaria.

Tässä sillai, mitä tästä lyhyestä briiffauksesta muistan erikseen, koska tämän tyypin sanomat asiat sulautuivat hyvin yksiin kirjan oppien kanssa.

Kirjasta haluaisin esittää kysymyksen, että onko väärin lukea ja soveltaa tälläistä tietämystä mitä tämä kirja antaa? Sehän voi antaa ratkaisevan edun kun yritetään viedä asioita eteenpäin. Onko juuri tälläinen neuvottelukykyjen haaliminen ja kehittäminen sitä pahamaineista "kabinettivehkeilyä"?

Minusta ei. Ei ainakaan se, mitä kirja esittää. Perus suomalainen käsittää neuvottelun tuloksen kolmena vaihtoehtona: voitto, tappio ja kompromissi. Todellisuudessa näistä yhtenkään ei etevä neuvottelija pyri. Miksi? Voittokin on huono, koska vaikka hyöty onkin välitön, voi toiselle aiheutettu nöyryytys kostautua. Siis se kostautuu. Häviö on häviö. Kompromissin ongelma on siinä, että se aiheuttaa mielipahaa molemmille osapuolille, eikä sovittu asia ole kummallekaan loppuviimeksi edullinen. Kaikki kolme vaihtoehtoa ovat huonoja. Mitä siis enää jää jäljelle ja mihin enää voi pyrkiä.

Ratkaisu on yksinkertainen. Pyritään yhteisvoittoon (win-win) tai ei sopimusta (no deal). Nämä ovat huippuneuvottelijan vaihtoehdot. Jos sopimus ei hyödytä kaikkia osapuolia, on sopimus neuvoteltu huonosti. Jos et lukijana tätä neuvottelusysteemiä sisäistä, lue tuo kirja.

Eli tavallisten ihmisten käsitys voiton, häviön ja kompromissin vaihtoehdosta perustuu siis huonojen neuvottelijoiden käyttämiin vaihtoehtoihin. "Kabinettivehkeily" on tosiasiassa nimitys huonojen neuvottelijoiden tavasta tehdä asioita.

Miksi suomalaiset niin vahvasti uskovat kabinettivehkeilyyn, jota en enää pidä kovin realistisena? Siksi, koska Suomessa on tapahtunut suuri murros yritysmaailman sopimuskulttuurissa. Suomi on ollut lintukoto, jossa ei ole paljoa ollut väliä, millaiset sopimukset tehtiin, koska homma ei silti mennyt alta. Veikko Vennamon (http://www.yle.fi/player/player.jsp?name=El%E4v%E4+arkisto%2F05062_1#) legendaarinen lause "rötösherrat kuriin" ei ollut täysin tuulesta temmattu. Mutta nykyään on bisnesmaailmassa siirrytty nykyaikaiseen neuvottelukulttuuriin ja sopimuksilla on merkitystä, niin hyvässä kuin pahassa. (lähde: kirja)

EU:n sanotaan (tai no, Timppa sanoo) olevan vehkeilyn keskus. Miten siellä muka voi syntyä jotain win-win tapauksia. Jos yksi saa jonkin edun, niin se on automaattisesti toiselta pois. Onko näin? Vai onko tilanne sittenkin se, että niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan... Tai sitten ongelma on vain media...

Toinen YK-juttu

2008-09-15T20:15:00.000+03:00

Niin, nuorisodelegaattihommasta oli kaksi netissä ilmoitettua tapahtumaa. Toinen on huomenna joten taas Helsinkiin. Kolme tuntia sinne ja toinen mokoma takaisin....

http://www.valtikka.fi/kalenteri/kv-foorumi

Siinä se on. Tilaisuudessa keskustellaan mm. YK:sta ja Anna Ranki ottaa siitä viimeiset aineksensa puheeseensa. Tuohon puheeseen on tähän mennessä pystynyt vaikuttamaan Valtikan sivuilla, mutta eipähän pysty enää, heh heh. No, ei sinänsä. Siellä oli kaksi kommenttia, joista toinen oli muutaman lauseen (aiheen) pituinen ja toinen oli lyhykäisyydessään "lol". Itsekään en jaksanut sinne kirjoitella. No, huomenna sitten. Junassa mulla onkin hyvin aikaa tehdä täysin oma versioini siitä puheesta...

Junassa voisin kirjoitella muutamia blogitekstejä myös valmiiksi. Nyt ei ole kaikkeista inspaavin fiisis tuottaa laadukasta materiaa, joten tyydyn vain laittamaan linkin laadukkaaseen materiaan. A-tuubi, I love it.

http://atuubi.yle.fi/videot_ja_kuvat/id-100300

Nojaa, keksein nyt kuitenkin tekstin. Olin tossa viikonloppuna kesätyöpaikan maksamalla Viking-linen risteilyllä. Tässä muutamia teesejä kyseiseltä matkalta:

1. Ihmiset, menkää tanssikursseille, ettette nolaa itseänne siellä lavoilla. Myös minä aion mennä jollekin kurssille. Tarvitsen sitä. Oikeasti.

2. Nykyään risteilyjen taso on laskenut. Ennen oli halvempaa. Ennen myös Silja oli Vikingkiä parempi. Nykyään se on toisinpäin. Miksi? Siljan omistaa nykyään Venäläis/virolaiset. Tämä on johtanut tason laskuun. Virolainen palvelukulttuuri ei kuulemma ole samalla tasolla kuin koulutuspohjainen suomalainen. Ja kyllä me nyt tiedetään, millainen on venäläinen toimintakulttuuri. (lähde, lukuisat "kokemusta" omaavat ihmiset ja matka Karjalassa)

3. Onko missään risteilyhommassa nyt mitään ideaa??? Ihmiset eristäytyvät muusta maailmasta vuorokaudeksi suureen rautamötikkään ryyppäämään ja pan... siis leikkimään aikuisittain, kun tämä mötikkä vie muutaman rekan ruotsiin ja muutaman mokoman takaisin. Kuinka suuri prosentti matkustajista oikeasti näkee Ruotsin rannan? Paljon vähemmällä (ja ehkä tuottoisammin) päästäisiin, jos rakennetaan tuo mötikkä maalle ja ihmiset menee eristyksiin sinne vuorokaudeksi. Tai sitten laiva vaan lähtee muutaman kilometrin päähän satamasta ja jää siihen vuorokaudeksi. Suurin osa matkustajista tuskin edes huomaisi mitään...

4. Laivaristeilyt on täysikäisten pirusti kalliimpi versio alaikäisten "discoista". Meininki on aika hyvinkin monella tavalla samalla tasolla...

3. Olemmeko sen tiedon perusteella tietoyhteiskunta jonka saamme?

2008-09-13T13:03:00.000+03:00

Ykkösaamu
TV1 Lauantai klo 10.05 13.9.2008
http://areena.yle.fi/toista?id=1489536

Katso tuosta linkistä vaikka ensimmäiset 15 minuuttia ja sitten lue eteenpäin.

Ensimmäisen kymmenen minuutin aikana puhutaan Georgiasta ja "tiedotuksesta", jota sieltä tuli. Tämä sai minut miettimään, että olemmeko me tietoyhteiskuntana paljoakaan kehittynyt esim. kylmän sodan tai jopa 2. maailman sodan ajoista.

Tämä on minusta tärkeä aihe, koska me muodostamme monia mielipiteitämme niiden tietojen perusteella, jotka media meille antaa. Me rakennamme tietämyksemme näiden tietojen perusteella ja juuri näiden tietojen perusteella me täällä keskustelemme ja teemme päätöksiä.

Mistä me siis tiedetään, ettei meitä täysin kuseteta eri asioiden kanssa? Mistä me tiedetään, ettei meille syötetä propagandaa, jonka tarkoitus on saada meidät toimimaan ja ajattelemaan tietyllä tavalla? Onko tää pelko jotenkin vanhanaikainen tänä päivänä?

Mehän ollaan totuttu yhdistämään propaganda politiikkaan ja etenkin kansanjoukkojen hallintaan, kuten Natsi-Saksassa ja Neuvostoliitossa tehtiin. Nyt me voidaan ajatella, että propaganda kuoli näiden valtioiden mukana ja sananvapaus jyllää ja pitää huolta, että saamme tasapuolista ja korkealaatuista journalistista hapatetta. EI PIDÄ PAIKKAANSA!

Juurihan tuossa linkissä sanottiin, kuinka Georgia toimi "tiedotuksessaan". Venäjänkin media on valtion omistuksessa (tai jotain, en muista miten tämä suhde menikään) joten siihen ei myöskään voine luottaa. Ja entäs meidän suomalainen media? Ottaa kaiken ulkomaisissa medioista (esim. CCN, BBC jne.) sellaisenaan. Samat kuvat. Samat lainaukset. Ja tässä kriisissa ollaan pureksittu vain Georgian suoltamaa kamaa. Lisää tästä tässä linkissä:

A-talk
TV1 Torstai klo 21.05 4.9.2008
http://areena.yle.fi/toista?id=1472219

Toinen on se, etteikö muka meidän yhteiskunnassamme ole propakandaa, jolla pyritään saada ihmiset ajattelemaan ja toimimaan tietyllä tavalla. Kyllä on. Otanpa esimerkiksi nyt tapetilla olevan kokoomusnuorten kalenterin. Lehdet sanoo, että kyseessä on pornoa. Lehdet myös päättelee, että nyt kun kokoomukseen on liittynyt lisää kannattajia, niin se johtuu siitä, kun nuorille tarjotaan pornoa kalenterin muodossa. EI PIDÄ PAIKKAANSA!

En itse ole kokoomuksessa, mutta ajattelin ostaa kyseisen kalenterin, koska se on NIIN täydellinen esimerkki media "autopropagandasta". Itse näin kalenterin kuvat ja vaikka joissakin (ehkä kahdessa?) oli alastonta pintaa ja yhdessä näkyi lievästi ylipainoisen miehen yksi ja puoli pakaraa, niin ei kyse ole pornosta. Ala-asteen kirjastoista löytyy paljon kovempia "taidetta" tai "historiaa" sisältäviä kirjoja ja ne on sitä jotakin. Minä ostan sen kalenterin, koska vastustan median tyyliä tehdä tästä asiasta tälläinen juttu. Samalla taidan vahingossa tukea kokoomusnuorten vaalikampanjaa. Hups. (<- skandaalin ainekset!!!)

Miksi jokaisessa uutisessa, kun näytetään kuvaa tästä kalenterista, niin siinä näkyy vain yksi ja sama naisen kuva. Siis se missä on niitä kukkia. Selitys on yksinkertainen. Tämä yksi kuva loi "perusteet" nimetä kalenteri pornokalenteriksi ja luoda "skandaalin". Mihin media tällä pyrkii? Myyntiin, levikkiin, juttuun. Siihen, että ihmiset ostavat ja lukevat juttuja. Tämä on tarkoitus ja sillä mennään, vaikka jutut pitäisikin "käsikirjoittaa uudelleen" toimiston takahuoneessa.

Tälläisessä jutuntekomenetelmässä ei ole sinänsä mitään vikaa, mutta kun muut mediat kopioivat kaikki alkuperäisessä jutussa olevat asiat sellaisenaan, mitään kyseenalaistamatta. Kun "skandaali" ilmestyy yhdessä mediassa, niin seuraavana päivänä se on sellaisenaan kaikissa muissakin. CopyPaste. Mä saisin sellaisesta tekstistä koulussa hylätyn...

Missä oli se media, joka olisi näyttänyt niitä muita kuvia mitä siinä kalenterissa oli ja kysynyt, että tämäkö on sitä pornoa? Missä oli se media, joka olisi tehnyt jutun tästä median jutuntekotyylistä ja kyseenalaistanut muiden medioiden journalistisen uskottavuuden? Ei missään. Kaikki menivät kuin pässit liassa. Tämä on sitä nykypäivän propagandaa.

Tämäkö on sitä nykypäivän "tietoyhteiskuntaa"?

Toinen päivä, jonka omistan hajoamiselle...

2008-09-12T18:24:00.000+03:00

http://atuubi.yle.fi/videot_ja_kuvat/id-100625

Kun näin tämän ekan kerran, hajosin. Nyt se on netissä, joten hajoilempa tässä vähän lisää...

Täytyy kyllä sanoa, että on meillä täällä Satakunnassa päin KARISMAATTISIA politiikonalkuja...

Taidanpas lähteä tässä vessaan hieromaan rannettani lusikalla...
See next time in this life when we meet...

2. Tietoyhteiskunta

2008-09-09T21:33:00.000+03:00

Projekti pyörii tälläisen sanan ympärillä. Alkuperäinen sana tässä projektissa tälle oli ”knowledge-based society”. Mitä tämä (todella monisyinen!) sana tässä projektissa tarkoittaa? Toinen hemmo Allianssista, Jan Frilander, kuvasi sähköpostissa aihetta näin:

”Suomalainen sana "tietoyhteiskunta" voidaan kääntää monilla muilla kielillä korostaen eri painotuksia: käännös 'information society' käsitetään erityisesti tietoverkkojen ja tiedonkulun yhteiskuntana, kun taas tämän projektin otsikossa käytetty 'knowledge-based society' voidaan hahmottaa enemmän tutkitun tiedon ja ymmärryksen yhteiskuntana. Työ tässä projektissa meidän täytyykin aloittaa määrittelemällä projektimme aihe eli teema omasta näkökulmastamme. Mitä ilmiötä me oikeastaan pohdimme? Yhtälailla meidän pitää päättää, miten me aihepiiriä lähestymme. Ranskalaisilla on hyvin luova ja monimuotoisuutta ihannoiva, toisin sanoen paljon vapauksia antava näkemys tästä projektista ja sen tavoitteista. Ehdotankin, että heittäydymme mukaan eurooppalaiseen yhteistyöhön ja annamme osaksi tätä projektia juuri omannäköisemme kädenjäljen!”

Lauantaisessa tapaamisessa raaputimme pintaa vähän sieltä sun täältä menemättä vielä syvälle eri aihepiireihin. Emme myöskään kerenneet lyömään lukkoon suuntaa keskustelullemme. Eli oikeastaan tilanne on vieläkin yhtä auki kun se tuossa ylhäällä kuvataan. Aika kaameaa (ja samalla niin exponentaalisen ihanaa), vai mitä?

Koska toivon, että ihmiset kommentoisivat tähän blogiini, aion pitää pitää aina pienoisen alustuksen aina jostakin aiheesta, jotta saadaan yleisesti ottaen ajatukset liikkeelle johonkin suuntaan, ja sitten te kirjoittaisitte ajatuksianne. Tässä olisi nyt ensimmäinen teksti:

Minusta suomalaisten ajattelu tämän aiheen kanssa eroaa muiden maiden kannasta siinä, ettemme me oikeen pysty ajattelemaan tietoyhteiskuntaa ilman viestintäteknologiaa. Aina kun mä yritän miettiä toista, niin mä kuitenkin ajaudun myös toiseen. Ne kulkee käsikädessä. Ootteko samaa mieltä vai eri mieltä ja miksi? Mitä teidän mielestänne aiheemme tarkoittaa?

Lissabonin strategiassa linjataan, että EU:sta tulee maailman johtava tietoyhteiskunta. Tulkitsen tätä niin, että me EU:ssa olisimme tehokkaampia ja kilpailukykyisempiä markkinoilla, kiitos sen, että olemme tietoyhteiskunta. Meidän siis kuuluu tietää enemmän kuin toiset ja saada sillä aikaa rahaa.

Me tiedämme, että Kiinan tapaiset orjayhteiskunnat pärjäävät, koska niillä on halvempaa työvoimaa. Niillä on myös pirusti enemmän populaa, joten ne saa helposti aikaiseksi enemmän korkeasti koulutettuakin porukkaa kuin meillä. Tilanne tuntuu ajautuvan EU:n kannalta samaan, kuin mitä Suomi potee tällä hetkellä kaikilla aloilla. Muuallakin on porukkaa ja niitä on enemmän. Meidän on siis oltava parempia kuin ne muut. Olympialaisissa se on ainakin niin pirun vaikeaa...

Millä alalla meidän tulee olla parempia? Viestinnässä, nuorten kouluttamisessa, aikuisten uudelleen kouluttamisessa, tutkimustyössä, uusissa toimintatavoissa, vai missä ihmeessä? Yleistietämyksessä vai erikoistumisessa? Kai meidän täytyy olla niin pirun hyviä aivan kaikessa. Käsittelen näitä aiheita aina silloin tällöin tässä blogissa, joten niitä kaikkia ei tarvitse heti käydä.

Aloitetaan viestinnästä. Teknologia on aivan priima luokkaa. Windows Vistassa(kin) on pirusti ominaisuuksia, joita ei käytä eikä tarvitse. Kännyköissä on lukemattomia piilotettuja ominaisuuksia, joiden mahdollisuuksia emme joko jääräpäisyydessämme halua käyttää tai sitten emme vaan huomaa. Viestintäkulttuurimme ei ole vielä minusta kehittynyt TÄYTEEN potentiaaliinsa siitä, mitä se voisi jo olla. Otetaan esimerkiksi tämä blogi ja Annan (se YK-delegaatti) puheeseen vaikutusmahdollisuus. Molemmat löytyy netistä. Niissä molemmissa piilee mahdollisuus vaikuttaa suuriin asioihin. Miksi ihmiset eivät kuitenkaan välttämättä nämä mahdollisuudet nähdessäänkään tartu tähän mahdollisuuteen? Vaikka teknologia mahdollistaa osallistumisen, niin silti se vaatisi vielä yhden asian. Ihmisen toiminnan. Kyse on loppujen lopuksi ihmisistä. Suurin vara suomalaisen yhteiskunnan kehitykselle olisi, jos opittaisiin reagoimaan netissä ilmestyviin teksteihin samalla tavalla, kuin reagoidaan kirjoitettuun tekstiin tai kasvotusten tapaamiseen. Se olisi suuri mullistus, joka minusta saisi meidät käyttämään tietoliikenteen todellisia mahdollisuuksia.

1. Suuri projekti!

2008-09-06T15:01:00.000+03:00

Nyt tapahtuu suuria. Todella suuria. Jotakin niin suurta, että se voi muuttaa monia asioita, suuria asioita.

Alkuvuodesta 2008 Allianssi-talolle saapui kirje ranskasta. Kirje oli muuten vaatimaton, paitsi että sitä somisti EU:n komission leima ja EU:n puheenjohtajamaan presidentin Nicolas Sarcozyn allekirjoitus.

Viikko sitten lauantaina olin ensimmäisessä tapaamisessa, joka koski lokakuussa tapahtuvaa ranskanmatkaa, johon menisin Suomen nuorisovaltuustojen liitto – Nuva ry:n toisena edustajana. En tiennyt koko ranskanmatkan ideasta aamulla herätessäni vielä mitään, koska teknologisten syiden takia en ollut saanut vielä yhtään tietoa antavaa sähköpostia. Edeltävänä iltana ongelma tosin oli jo havaittu ja niinpä sain kaikki sähköpostit aamulla. Sain jonkinlaisen idean tapahtumasta. Seminaarissa puhuisimme tietoyhteiskunnasta - jaa...

Tapahtuman alkaessa n. Klo 11-12.00, oli samaan pöytään istuutunut kanssani kaksi vetäjää (googlatkaa nää jos ette tie) Allianssista, edustajia Sakki ry:stä, Suomen Lukiolaisten Liittosta ja Finlands Svenska Skolungdomsförbund:stä, yksi kustakin. Nuva ry:stä on todellakin tullut merkittävä järjestö viime vuosien aikana.

Ranska on nyt EU:n puheenjohtajamaana järjestämässä seminaaria, johon kootaa edustus projektiin haluavista EU-maista. Seminaarissa osallistujat tutustutetaan Ranskaan ja Ranskassa oleviin yliopistoihin sekä muihin tutkimuslaitoksiin ja eri Ranskassa tehtäviin tutkimuksiin ja tutkimuksen aloihin. Kuten arvata saattaa, niin ranskalaisilla on kova hinku osoittaa, kuinka hienossa maassa he oikeen asuvat. Tämä on kuitenkin toissijaista. Tärkeintä on paneelikeskustelu, jossa osallistujat luovat paperin, joka luovutetaan komissiolle ja tässä paperissa mainitaan tietoyhteiskunta. Tässä on kaikki, mitä on tapahtumasta lyöty lukkoon.

Syy, miksi ranskalaiset ovat jättäneet tapahtuman näin väljäksi, on heidän halunsa antaa nuorille mahdollisuus tehdä tapahtumasta nuorten itsensä näköinen. Voitteko uskoa tätä. Meille on annettu täydellinen mahdollisuus vaikuttaa mihin asiaan me haluammekin ja haluamallamme tavalla. Jos haluamme laulaa palalaikkaa ja tanssia tangoa ja näin kertoa kantamme EU:laisiin kouluihin, niin se on ihan ok. Siis niille komission heeboille.

Lauantaisessa tapaamisessa puhuimme jo monista asioista, kuten että mitä tietoyhteiskunta merkitsee, mitä kaikkia mahdollisuuksia tässä projektissa piilee, millä tavalla me nyt valmistaudumme tähän Ranskan matkaan ja sen semmoista. Tulen ripottelemaan näitä kyseisen tapaamisen hedelmiä ja vihanneksia tässä blogissani, jotta lukijoilla on mahdollisuus tietää tästä projektista ja ottaa siihen tämän blogin kautta osaa.

Kun me menemme Ranskaan ja mukanamme on lappu, missä on suomalaisten nuorten tärkeinä pitämät kohdat, niin joudumme vastakkain muiden maiden vastaavien edustajien ja papereiden kanssa. Alkaa paneeli, jonka lopputuloksena päätämme lopullisen paperin kohdat. Onnistumisemme mittari tietysti on se, että kuinka paljon saamme juuri meidän kohtiamme lopulliseen paperiin. Ja niiden kohtien tulee olla hyviä. Siis todella hyviä. Ultimaalisen hyviä.

Meitä lähtee Ranskaan kaikenkaikkiaan noin 12 nuorta ja kaksi ”avustajaa”. Haluan, että tämä projekti koskettaa suurempaakin joukkoa nuoria. Siksi aion kirjoittaa tästä projektista tässä blogissa ja toivoa, että ihmiset, jotka tätä lukevat, kommentoisivat ajatuksiaan ja ideoitaan. Tällöin saamme aikaiseksi paljon enemmän ajatuksia, perusteluita ja näkökulmia, jotta voimme oikeasti lähteä hyvillä mielin Ranskaan ja olemaan valmiita keskustelemaan mistä tahansa. Teidän kaikkien ajatukset on kullanarvoisia. Te kaikki vaikutatte tämän projektin onnistumiseen yhtälailla kuin me lähtijätkin.

Paikalla eri organisaatioista olleet edustajat. Vasemmalta oikealle: Klaus Unkuri Nuva ry, Joni Kähkönen Sakki Ry, Elisa Tarkiainen SLL, Alina Böling SFF, Jan Frilander Allianssi. Kuvaa ottaa Fatim Diarra Allianssista

Youth delegate in YK -system

2008-09-05T22:10:00.001+03:00

Tänää olin Helsinsingissä Allianssi-talolla pidettävässä keskustelutilaisuudessa, jossa alustajina olivat Marjatta Rasi (ulkoministeriön alivaltiosihteeri, ylempi kuva) ja Olli Saarela (tyyppi opetusministeriöstä, alempi kuva) ja lopetussanat piti Jaakko Weuro. Keskustelussa puhuttiin YK:sta ja nuorista. Keskutelu käytiin englanniksi, koska samaan aikaa oli kolmipäiväinen seminaari menossa, jossa eri maiden nuorisodelegaatit olivat kokoontuneet. Suurin osa yleisöstä olikin juuri tämän seminaarin osanottajia...

Tämän koko tapahtuman keskiössä oli YK:n nuorisodelegaatti järjestelmä. Monet YK:n jäsenmaat lähettävät tässä syksyllä pidettävään yleiskokoukseen nuorisodelegaatin viikoksi. Tässä yleiskokouksessa jokaisella nuorisodelegaatilla on oikeus pitää yksi puhe ja liikkua käytävillä. Eli puheen lisäksi nuorisodelegaatit lobbaavat armottomasti sitä asiaa, minkä ovat pääpointikseen yhdessä päättäneet, oman ja muiden maiden delegaateille. Tämän lisäksi delegaatit touhuavat kaikennäköistä omassa maassaan ennen lähtöään yleiskokoukseen.

Suomen edustaja vuodelle 2008 on Anna Ranki. Hänen bloginsa löytyy http://www.valtikka.fi/ ja sieltä löytää myös muuta tapahtumaan liittyvää tietoa. Mainitsemisen arvoista on, että Annan puheen (ja mahdollisesti lobbauksenkin) sisältöön pystyy vaikuttamaan tällä sivustolla olevassa keskustelussa. Myös toinen avoin tilaisuus tullaan järjestämään 16.9 ja siellä Annan puhe viimeistellään. Aion olla siellä paikalla ja toivottavasti näen siellä muitakin! Seuratkaa Annan blogia niin tulette saamaan tietoa YK:sta, joka on loppujen lopuksi maailman ainoa järjestö, missä (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta) kaikki valtiot pysyvät olemaan kontaktissa keskenään. Se on jo aika iso diplomaattinen saavutus sinänsä.

Annaa myös haastateltiin yhteen Ylen ohjelmaan, jonka nimeä en muita, mutta se tuleen tiistaina Yle teemalta ja sitten se laitetaan Yle-areenaan, joten tulen laittamaan kyseisen ohjelman linkin sitten silloin.

Seuraavan vuoden edustajan paikka laitetaan hakuun samaan aikaan, kun Anna on yleiskokouksessa. Hakea saa.

Tämän YK-hommelin lisäksi yritin soittaa nuorten ulko-ja turvallisuuspoliittisen ryhmän puheenjohtajalle, mutta 020202 ei löytänyt Helsingistä tämän nimistä hemmoa. Hmm.

Eilen soitin tuohduksissani jollekin Hesan ääni projektissa mukana olevalle ja nyt hän sitten soitti minulle takaisin. Sain nyt todella hyvän kuvan siitä, että millainen järjestelmä on kyseessä. Mutta siitä sitten tuonnempana, jos alkaa nämä blogi-teksti-ideat loppumaan...

Nuorten ulko- ja turvallisuuspoliittinen ryhmä

2008-09-04T20:43:00.000+03:00

http://atuubi.yle.fi/videot_ja_kuvat/id-100310

Tämän ryhmä on aivan ihana. Olisi pitänyt hakea siihen. Mutta heräsin ryhmän olemassaoloon kunnolla vasta, kun ilmoittautumisaika oli jo mennyt. Möööööö...

Sain idean. Otan yhteyttä näihin nuoriin, jotka ovat mukana tässä ryhmässä ja pyydän heiltä materiaalia ja kuulumisia siitä, mitä he tekevät. Siinä se idea on. Tästä yhteydenpidosta saattaa olla hyötyä myöhemmin.

Eräässä mielessä on sääli, että Kanerva poistettiin ulkoministerin pallilta. Hän olisi ehkä panostanut tähän ryhmään enemmän kuin nykyinen, olihan koko homma juuri Kanervan idea. Lopputuloksellisesti en tätä vaihdosta kyllä muuten harmittele.

Tuo A-tuubi täytyy myös pitää mielessä. Se näyttää aika houkuttelevalta väylältä levittää asioita. Täytyy tämäkin laittaa korvan taakse.

Dokumentti oli Hesän ääni -projektin tekemä. Olen kuullut kaikenlaista juttua tästä projektista. Kyseinen projekti on Helsingin vastine nuorisovaltuustolle. Haluan tietää, mistä tässä projektissa on oikein kyse ja haluan kuulla sen nuorelta. Haluan tietää, että kokevatko nuoret tämän systeemin hyväksi. Pikkulinnut kun ovat laulaneet, etteivät oikeen ole... Huomenna siis sen YK-höskän lisäksi otan yhteyttä näihin Hesan ääni hemmoihin.

MEMO MEMO MEMO YK

2008-09-03T11:12:00.000+03:00

Psygologian opettajani palautti nyt viiden päivän jälkeen Memo-kirjani. Viimeinkin. Mikä sillä kesti näin kauan? Minä luin sen kirjan parissa päivässä. Opettajillahan kun ei ole elämää, eihän? :P

Opettajan mukaan kirjassa esitelty tekniikka on hyvä etenkin niissä aineissä, jotka aikoo kirjoittaa. Opettaja kuitenkin halusi tiedottaa koko luokalle sen, että kirjan tekniikka on tehokas, mutta siinä vaiheessa kun kirjoittaja puhuu muistista ja aivoista niin siinä kohtaa mennään metsään. Tiedotus siksi, että minä tietysti aion levittää tätä kirjaa, sillä haluan testata tekniikan potentiaalia siinä, että kuinka hyvin valmiiksi kehitetyt mielikuvat (joiden avulla palautetaan haluttu asia mieleen) yhden henkilön toimesta tehoavat toisen päässä. Jos tämä toimii, niin pystyn vähentämään minun ja monen muun henkilön opiskeluun kulutettua aikaa ja lisäämään tehoa. Jos opiskelu valmiista mielikuvista toimii, niin se tarkoittaa käytännössä sitä, että kuka tahansa voi kerta lukemisella muistaa mielikuvan kertoman asian ja muistaa sen vielä pitkään. Tällä muistitekniikalla opeteltu sanavarasto ei puoliinnu vuosittain. Jos tämän testini tulokset ovat hyviä, niin tule ajamaan tämän tekniikan käyttöönottoa opetuksessa. Tästä syystä minä nyt hehkutan tästä muistitekniikasta näin paljon tässä blogissa.

Kirja vaan mahdollimman pian kiertoon heti kun sain määriteltyä ne tärkeimmät sivut muistitekniikan käyttämisen kannalta. Ensimmäiselle "uhrilleni" annoin lukuaikaa seuraavaan päivään. Lukemista ei ollut kuin vähän päälle sata sivua, joten se pitäisi saada luettua tuossa ajassa. Tämän jälkeen aloin itse vääntää mielikuvia saksankappaleen sanoista. Seuraavana päivänä antaisin listan tälle kirjan lukeneelle henkilölle ja laittanut hänet lukemaan nämä sanat. Kyseinen "uhri" on sellainen opiskelija, joka vetää hylsyjä ja hyvällä tuurilla vitosia sanakokeista, joten mikäli hän oppii nämä sanat jouhevasti, voin hyvällä omatunnolla todeta tekniikan toimivan.

Huomasin hyvin pian, että saksan kielen sanoja muistuttavia asioita oli hyvin vaikea vääntää. Keksein kuitenkin, että jos keksin mielikuvan per erilainen sananosa, kuten einen, ch, sch jne, niin mielikuvien kehittäminen helpottuu selvästi. Huomenna kysyn saksan opettajalta listaa toistuvimmista saksalaisten sanojen osista. Siihen asti mielikuvien keksiminen saa jäädä. Sanoja on n. 40. Jos sovellukseni toimii niin hyvin kuin on optimistisin odotukseni, niin "uhrini" tulisi oppia nämä sanat kymmenessä minuutissa, ja muistaa ne seuraavan viikon ilman kertausta ja kertaamisella pysyvästi. Eikä hänen tarvitse kuin lukea ne kerran läpi ja sitten varmistaa että ne meni oikein.

Memo-toiminnan lisäksi ilmoittauduin johonkin YK:n nuorisodelegaattitapahtumaan joka on perjantaina helsingissä. Viimeinen ilmoittautumispäivä. En tosin usko, ettei tapahtumaan voisi tulla vaikka ei ilmoittautunut. En odota että sinne olisi mitään väkiryntäystä tulossa. Taas täytyy anoa koulusta lomaa ja matkata kolme tuntia Helsinkiin ja toinen mokoma takaisin. Onko se sen arvoista? Kyllä on. Ainakin vielä. Ehkei enää sitten kun minusta tulee vanha ja kurppainen...

Huono päivä

2008-09-02T22:29:00.000+03:00

Koulun päätyttyä n. 15.00 suuntasin kotiin ja tein heti (todella harvinaista!) läksyt. Minun on ollut tarkoitus kirjoittaa tänne blogiin viime viikonlopusta lähtien, mutta se on aina vähän viivästynyt. Haluan saada siitä tekstistä hyvän. Sitä tekstiä kirjoittelin tänään.

Olen lupautunut kirjoittamaan jutun Vaikutteeseen ja deadline on torstaina. Kirjoitin eilen jonkintasoisen töherryksen, että on sitten edes jotain josta lähteä liikkeelle. Lähetin tämän toiminnanjohtajalle oikolukua varten, joka sitten antoi siitä juuri sellaista kommenttia kuin odotin siitä saavani. Nyt sitten kirjoittelin siihen vähän lisää ajatuksiani ja nyt se on vielä sekavampi kuin se oli eilen. Nyt en kyllä ole oikeen terässä. Edes tähän blogiin ei keksinyt kunnollista ideaa. No, joskus näinkin.

Memo - legendaarinen muistitekniikka

2008-09-01T23:52:00.000+03:00

Tässä on ensimmäinen mainintani tästä muistitekniikasta. Viime kesänä löysin Suomalaisesta kirjakaupasta kirjan, joka tietysti hyvin myyvän kirjan tapaan kehui itsensä maasta taivaisiin. "Muista paremmin, elä enemmän" jne. Kuitenkin ostin sen ja luin kahdessa päivässä ja totesin kirjan olevan aivan mahtava.

Kirjan nimi on siis "Memo", ja jos haluatte muuttaa rajallisen ihmismuistinne rajattomaksi ihmistietietopankiksi, niin suosittelen lukemaan tämän kirjan. Oikeastaan kyseinen muistitekniikka on minusta niin mainio, että se tulisi ottaa opetussuunnitelmassa huomioon ja opiskelu hoitaa sen avulla, mutta tästä kerron joskus myöhemmin lisää.

Nyt tein itselleni suunnitelman, jossa esittelen ns. "Memo-team"-mallin, jossa muutaman opiskelijan ryhmä jakaa opiskelumateriaalinsa, esim sanaston, ja jokainen luo omasta osiostaan valmiit mieleenpainamismielikuvat. Koko muistitekniikan aikaavievin urakka jaetaan.

Memon ja muidenkin muistitekniikoiden heikkous on siinä, että ihminen voi tunteä niiden käytön vaivalliseksi. Muistitekniikoissa paino on asian muistiinpainamisessa ja sen suunnittelussa. Suunnittelu vie oman aikansa ja vaivansa ja siksi joku voi kokea vanhanmallisen pänttäämisen "helpommaksi" keinoksi. Pänttäämisessä tosin on se heikkous, että asia unohtuu todellakin nopeasti ja tavallinen pulliainen joutuu kertaamaan asiaa todella monta kertaa. Kuinka monta kertaa sanoja lukiessasi luet saman sanan uudestaan ja uudestaan? Valmiilla Memo suunnitelmalla kerta riittää. Uskomatonta kyllä näin on. Tuntuu melkein huijaukselta, kun asioiden muistaminen voi olla näin helppoa.

Facebook.......

2008-08-31T19:34:00.000+03:00

Sitä ei vaan voi paeta. Se saavuttaa sinut ennen pitkää. Etenkin jos haluat olla varteenotettava yhteiskunnallisessa kentässä. Se on Facebook.

Monesti minua on vaadittu tekemään profiili sinne, mutta vasta nyt minua suorastaan kiristettiin liittymään siihen. Olen yrittänyt pitkittää tätä mahdollisimman kauan, mutta ei tätä vaan pääse enää pakoon.

Olen Facebookissa.

Viimeinkin se on täällä!!!!

2008-08-22T19:55:00.000+03:00

Kyllä vain te hyvät (ja myös te pahat) ihmiset. Blogin kirjoittaminen alkaa tänään. Toivottavasti jaksan jatkaa sen kirjoittamista miltein joka päivä tai ainakin silloin kun minulla on energiaa tai ainakin silloin kun jaksan. Nii.

Tarkoituksenani on saada aikaiseksi itselleni myöhemmin oikeat (eli ei mitkään feikit) nettisivut ja niiden yhteyteen blogi. Tosin nyt toistaiseksi on tyytyminen tähän lukemattomien ihmisten käyttämään formaattiin.

Bloggaamisesta sen verran, että inspiraation tähän olen saanut (yllätys yllätys) Stubbilta, joka on internetin käytön edelläkävijä suomalaisessa poliittisessa kentässä. Hänenlaisiaan (siis internettiin säännöllisesti kirjoittavia) saisi olla politiikan huipulla enemmänkin. Silloin ehkä yleinen kiinnostus poliittisia asioita kohtaan nousisi, nuorten keskuudessa ainakin.

Nyt ollaan kunnallisvaalien alla ja joka ikinen vähänkin enemmän kampanjointiinsa satsaava perustaa kampanjasivunsa ja kirjoittelee sinne päivittäin. Myöhemmin vaalien päätyttyä jätetään nämä nettisivut lojumaan ja ehdokkaat näyttävät todellisen karvansa, joka yleensä on se, ettei heitä kiinnosta kirjoittaa ihmisille. Ei hyvä.

Koen itse hyvinkin tärkeäksi, että ihmiset saisivat tietää yhteiskunnallisista ja paikallisista asioista myös suoraan päättäjiltä, eikä vain "skandaalien" hakuiselta medialtamme,
etenkään Ilta-Sanomilta ja Ilta-Lehdeltä. Näistä lehdistä saatu kuva on yleensä hyvinkin vääristynyt. Oikeastaan näiden lehtien jutut ovat usein täyttä paskaa. En tosin kiellä, etteivät ne olisi varteen otettavia lehtiä. Niitähän voi ostaa melkein joka liikkeestä!

Missä muualla poliitikko voi kertoa asiastaan niin tehokkaasti kuin blogissaan? TV:ssä voi sanoa muutaman extremely tiivistetyn lauseen, mutta lehteen saakin kirjoittaa vähän pitemmin. Nämäkö ovat ainoat välineet joihin nykyajan poliitikot luottavat, kun on kyse heidän ajatuksiensa välittämisesta heidän kannattajilleen? Ei hyvä.

Blogi tarjoaa suoran väylän poliitikkojen ja vain asioista kiinnostuneiden välille. Vaikka blogeihin on helppo heittää suoranaista propagandaa, niin on hyvä muistaa, että kyse on kuitenkin vain tekstistä netissä. Ja tekstejähän täällä on...