W.

W. Elokuva, jonka ilmestymistä olen odottanut jo päälle kaksi kuukautta. Näin mainoksia tästä elokuvasta Ranskasta, jossa se oli juuri ilmestynyt elokuviin siellä ollessani. Ranskalaiset saivat dupattua elokuvan kaksi kuukautta aikaisemmin kuin suomalaiset tekstitettyä...

Tiedostin, että tiedän tästä kahdeksan vuotta maailmaa hallinneesta miehestä oikeastaan hyvinkin vähän. Tiesin minä kyllä kaikesta siitä, mitä hän on tehnyt väärin, mutta minulla on ollut musta aukko esim. sen kohdalla, miten tämä mies oikeen tuli valituksi. Kuka hän oikeen on miehiään? Miksi häntä äänestettiin?

Tämä elokuva antoi siihen vastauksen. W oli tavallinen amerikkalainen, joka sillä vetosi amerikkalaisiin. "Governor has to be a guy who you can go bar with." Ja sitä tämä Bush oli. Se koko teksasilaisaksentti ja se naurettava asenne tavoitti amerikkalaiset. W toi inhimillisyyttä politiikkaan.

Elokuva kertoi myös jotain USA:n "demokratiasta". Amerikkalaiset valitsevat neljäksi vuodeksi kerrallaan itselleen diktaattorin, totaalisen itsevaltiaan, joka voi käydä sotaa haluamallaan tavalla haluamissaan paikoissa. Ei ole tervettä, että yksi ihminen voi päättää niin suurista asioista yksin. Ihmisten elämästä. Kuolemasta. Kärsimyksestä. Ja sen päälle vielä rukoilla amerikalle siunausta.