Oikeistolaisesti ajattelevilta ihmisiltä löytää aina silloin tällöin ajatuksen yhteiskunnasta, jossa kaikki yrittävät parhaansa ja joka tällöin olisi oikeudenmukainen. Tällöin jokainen ajaisi itse etuaan parhaiten ja olisi sellaisessa asemassa yhteiskunnassa, joka hänelle sopii hänen kykyjensä mukaan. Tälläisessä yhteiskunnassa ei olisi vapaamatkustajia, vaan kaikki yrittäisivät ja tekisivät ahkerasti töitä. Tässä yhteiskunnassa poistuisi moni ongelma, koska laiskuus ei enää olisi ihmisten toimien esteenä.
No, kuvitellaampa yhteiskunta, jossa kaikki sen jäsenet ovat toistensa klooneja. Yksikään yksilö ei ole millään lailla toista parempi. Kaikki ovat täsmälleen yhtä hyviä kaikessa, mitä he tekevätkin. Heillä olisi myös alussa täsmälleen samat tiedot ja he ajattelisivat samoja ajatuksia. Kuvitellaan myös, että yhteiskunta lisääntyy kloonaamalla. Jokaisella kloonilla on synnynnäinen idea uupumattomasta työnteosta.
Noin, laitetaan nämä kloonit nyt luonnontilaan, jossa heidän täytyy muodostaa yhteiskunta. Yhteiskuntamme on täysin tasa-arvoinen ja sinällään ihanteellinen. Tilanne tosin ei jää tähän.
Ympäristö alkaa vaikuttamaan klooneihimme eri tavoilla. Joku nyrjäyttää jalkansa kuoppaan. Toinen havaitsee terävän kiven, josta hän tekee aseen. Toinen päätyy joen varteen ja kehittää kalastusmetodit. Yksi päätyy tarkkailemaan muiden toimintaa ja tekee havaintoja, kuinka muut kloonit toimivat. Myöhemmin hän saattaa käyttää tätä tietoa muiden hallitsimiseen. Kaksi kloonia oppii viljelemään maata, mutta toisen maa on ravinteikkaampaa kuin toisen. Kloonit käyvät myös kapitalistisen mallin mukaista kauppaa toistensa kanssa.
Ympäristö tekee sen, että kloonit alkavat olla eriarvoisessa asemassa toisiinsa nähden. Jalkansa nyrjäyttänyt ei pysty tekemään enää samalla tavalla töitä, kuin joku muu kaltaisensa. Aseen tehnyt voi alkaa uhkailemaan toisia klooneja. Tarkkaileva henkilö oppii tekemään parempia kauppoja toisten kanssa, jolloin hän saa enemmän itselleen. Kaikki nämä asiat johtavat siihen, että vaikka kaikki ovatkin klooneja, niin he vääjäämättä lähestyvät eriarvoista yhteiskuntaa.
Mennään muutama sukupolvi eteenpäin. Meitä ei kiinnosta nyt se, että millaisen yhteiskunnan kloonit loppujen lopuksi tekivät, mutta muutama seikka on varmaa. Hyvä asema on periytynyt jälkeläisille. Huonompaan asemaan joutunut ei voi enää syrjäyttää ylempää kaltaistaan, koska heidän taitonsahan ovat samat. He ovat potentiaalisesti yhtä älykkäitä ja hyviä fyysisesti. On myös varmaa, että eriarvoisuus lisääntyy. Kloonilla, jolla on omaisuutta vaikka 5000€, on suuremmat resurssit käytössään ja tällöin hän voi päihittää toisen kloonin, jolla on vain 1000€ edestä resursseja.
Lopputuloksena on eriarvoinen yhteiskunta, jossa kaikki ovat yhtä hyviä ja kaikki yrittävät yhtä paljon.Toisilla on tosin ympäristön ansiosta paremmat edellytykset tehdä sitä ja tätä, esimerkiksi estää toista kloonia ottamasta hänen paikkaansa yhteiskuntapyramidissa.
Jokainen klooni voi ajatella, että hän pystyisi olemaan kenen tahansa toisen kloonin paikalla. Sen köyhimmän tai rikkaimman. Ja se jos mikä kismittää, ainakin niitä köyhiä, koska rikkaathan voivat huijata itseään.
Ja kilpailun lopputulos on...
Tulostenjulkistamistilaisuudessa meidän kilpailijoiden täytyy vielä pitää puheemme julkisesti koko yleisölle. Nyt en ollut enää ihan niin hyvässä terässä kuin eilen eikä puheeni ollut parhaimpiani. Tuomareihin ei tosin voinut enää vaikuttaa, joten ei sillä niin paljoa väliä ollut.
Lopputuloksena oli se, että olin jaetulla kolmossijalla. Tuomarit tulivat siihen lopputulokseen, että me olimme kaikki aivan liian hyviä, että joku olisi selkeästi hävinnyt. Kolmospalkinto, 500€ johonkin hankkeeseen tai toimintaan, meni siis puoliksi.
Vieressäni on voittaja, belgialainen Zola Dorjbayar. Hän toimii vapaaehtoistyössä maahanmuuttajalasten ja köyhien lasten kanssa. Voittajasta oikealla on toisen palkinnon voittanut englantilainen Hannah Johnson, joka toimi autistien kanssa. Äärimmäisenä oikealla on Elisabeth Waldersee Saksasta ja hän järjesti leirejä kehitysvammaisille.
Voittamani summa, 250 €, tuntui riittämättömältä hankkeeni toteuttamiseen. Tarvitsisin silti rahoitusta jostain muualta. Tästä syystä tein seuraavaa:
Annoin rahat saksalaiselle. Rahat olivat seteleinä tuossa kirjekuoressa. Tuo rahasumma oli hänelle paljon suurempi kuin minulle, joten näin saadaan aikaiseksi eniten hyvää kokonaisuuden kannalta. Koin myös, että koska voin saada rahoitusta muualta, niin olisi väärin, että ottaisin nyt tässä yhteydessä häneltä mahdollisuuden tehdä hyvää. Hänellä kun ei ole samanlaista mahdollisuutta saada rahoitusta toimintaansa muualta.
Lopputuloksena oli se, että olin jaetulla kolmossijalla. Tuomarit tulivat siihen lopputulokseen, että me olimme kaikki aivan liian hyviä, että joku olisi selkeästi hävinnyt. Kolmospalkinto, 500€ johonkin hankkeeseen tai toimintaan, meni siis puoliksi.
Vieressäni on voittaja, belgialainen Zola Dorjbayar. Hän toimii vapaaehtoistyössä maahanmuuttajalasten ja köyhien lasten kanssa. Voittajasta oikealla on toisen palkinnon voittanut englantilainen Hannah Johnson, joka toimi autistien kanssa. Äärimmäisenä oikealla on Elisabeth Waldersee Saksasta ja hän järjesti leirejä kehitysvammaisille.
Voittamani summa, 250 €, tuntui riittämättömältä hankkeeni toteuttamiseen. Tarvitsisin silti rahoitusta jostain muualta. Tästä syystä tein seuraavaa:
Annoin rahat saksalaiselle. Rahat olivat seteleinä tuossa kirjekuoressa. Tuo rahasumma oli hänelle paljon suurempi kuin minulle, joten näin saadaan aikaiseksi eniten hyvää kokonaisuuden kannalta. Koin myös, että koska voin saada rahoitusta muualta, niin olisi väärin, että ottaisin nyt tässä yhteydessä häneltä mahdollisuuden tehdä hyvää. Hänellä kun ei ole samanlaista mahdollisuutta saada rahoitusta toimintaansa muualta.
Viimeinen kilpailurutistus
Tapasin muut neljä kilpailijaa ja he olivat tyttöjä. Taas osoitus siitä, kuinka naiset tulevat hallitsemaan maailmaa kun minusta aika jättää. Tai ainakin heidän pitäisi!
Nyt viimeinkin, kun olen väsännyt kilpailuhakemukset, kääntänyt ne englanniksi ja nyt täällä tehnyt puheenkin, on viimeinen tilaisuus vaikuttaa tuomareihin tullut.
Puheen piti kestää kolme minuuttia ja se meni varmaankin suurinpiirtein näin:
"Hello. My name is Klaus Unkuri and my hobby is to make a difference. My hobby and voluntary work has three main lines: maintaining youth center, presidency of the local youth counsil and boardship on Union of Finland's local youth counsils Nuva ry. (20s)
2007 I got the idea about founding a youth center and I came to a conclusion that best way to found it would be doing it by myself. So, I collected couple of my friend and we did it. Now that youth center has been open for two years twice a week.We have given an opportunity for young people who don't have hobbies just hang around somewhere inside and have fun. This is the level when I do something good for young people directly. (30s)
This year I became the president of the youth counsil of Harjavalta. Youth council represents the young people of the municipality. We work for better possibilities to really make a difference and we stand out for the rights of the young people. We also hold all kinds of event and campaings. We are planning to have a sexual education campaing, new kind of sport activity and maybe campaing against bullying. Basically, we have free hands to do almost anything we like.My role is to be like a coach for the other members in this hobby of ours. Through this line I help youth throught city and other youth counsil members. (40s)
Thanks to my youth center I was later selected to the board of Union of local youth counsils in Finland, Nuva ry where I am now on my second year. Nuva ry is a umberella organisation of the local youth counsils. Organisation is funded by goverment with 90 000 euros per every year and it has two full-day emplayees. This is the arena where I have effect to the society in national level and help youth by establishing and improving the work of youth counselors. Work I do here has the biggest effect even thought you can't see imediately the results. (30s)
My main interest now is to increase the activity of the youth. You could say that I'm trying to multipy myself and make more youth do work on youth centers and stuff. Now I would want to explore a new frontier and try to be the embassador of the active youth by spreading the local youth counsil system to another country. Finland is a small country of 5 million people so why should I leave the ideas and ways of doing things just to these circles, when in this Europe of no borders I can spread them much more further. You could say, that I am the politician that Martti Ahtisaari recalled yesterday, for who it's not only about making a better country for myself, but a better Europe for us all. (40s)"
Puheen lisäksi tuomarit kyselivät vähän kaikenlaista, mitä heille oli tullut kilpailupapereista mieleen. Kilpailutilanne oli suljettu. Olettaisin esiintyneeni varsin hyvin. Sijoitukseni saan tietää huomenna.
Nyt viimeinkin, kun olen väsännyt kilpailuhakemukset, kääntänyt ne englanniksi ja nyt täällä tehnyt puheenkin, on viimeinen tilaisuus vaikuttaa tuomareihin tullut.
Puheen piti kestää kolme minuuttia ja se meni varmaankin suurinpiirtein näin:
"Hello. My name is Klaus Unkuri and my hobby is to make a difference. My hobby and voluntary work has three main lines: maintaining youth center, presidency of the local youth counsil and boardship on Union of Finland's local youth counsils Nuva ry. (20s)
2007 I got the idea about founding a youth center and I came to a conclusion that best way to found it would be doing it by myself. So, I collected couple of my friend and we did it. Now that youth center has been open for two years twice a week.We have given an opportunity for young people who don't have hobbies just hang around somewhere inside and have fun. This is the level when I do something good for young people directly. (30s)
This year I became the president of the youth counsil of Harjavalta. Youth council represents the young people of the municipality. We work for better possibilities to really make a difference and we stand out for the rights of the young people. We also hold all kinds of event and campaings. We are planning to have a sexual education campaing, new kind of sport activity and maybe campaing against bullying. Basically, we have free hands to do almost anything we like.My role is to be like a coach for the other members in this hobby of ours. Through this line I help youth throught city and other youth counsil members. (40s)
Thanks to my youth center I was later selected to the board of Union of local youth counsils in Finland, Nuva ry where I am now on my second year. Nuva ry is a umberella organisation of the local youth counsils. Organisation is funded by goverment with 90 000 euros per every year and it has two full-day emplayees. This is the arena where I have effect to the society in national level and help youth by establishing and improving the work of youth counselors. Work I do here has the biggest effect even thought you can't see imediately the results. (30s)
My main interest now is to increase the activity of the youth. You could say that I'm trying to multipy myself and make more youth do work on youth centers and stuff. Now I would want to explore a new frontier and try to be the embassador of the active youth by spreading the local youth counsil system to another country. Finland is a small country of 5 million people so why should I leave the ideas and ways of doing things just to these circles, when in this Europe of no borders I can spread them much more further. You could say, that I am the politician that Martti Ahtisaari recalled yesterday, for who it's not only about making a better country for myself, but a better Europe for us all. (40s)"
Puheen lisäksi tuomarit kyselivät vähän kaikenlaista, mitä heille oli tullut kilpailupapereista mieleen. Kilpailutilanne oli suljettu. Olettaisin esiintyneeni varsin hyvin. Sijoitukseni saan tietää huomenna.
Europa-forum at Tampere
Tänään alkoi Euroopan lions-yhteisön kokoontuminen Tampereella Tampere-talolla.
Olen osallistunut Nuoret lähettiläät -kilpailuun. Suomen kilpailu on jo läpikäyty ja pääsin jatkoon Euroopan tasolle. Itse kilpailu on vasta huomenna, mutta tulin jo tänään, koska täällä saattaisi tapahtua jotakin jännää tai sitten voisin kuulla jotakin mielenkiintoista ja koska Martti Ahtisaari pitää avajaisissa puheen. Tässä lisätietoa itse kilpailusta:
http://www.europaforum2009.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=86&Itemid=88&lang=fi
Ennakkoaavistuksen mukaisesti koko talo oli täynnä pukumiehiä ja -naisia. Aavistuksen takia olin ottanyt kyllä puvun mukaan, mutta olin vielä ihan farkuissa ja kauluspaidassa. Koin erottuvani joukosta.
Ensimmäiseksi olin luennolla, jossa puhuttiin Nuoret suomalaisessa yhteiskunnassa. Nappasin muutamia otteita Tommi Hoikkalan esityksestä. Jossain istunnonloppupuolella juontaja kysyi, että onko tässä yleisössä ketään alle 30-vuotiasta. Innokkaasti nostin käteni ja vilkaistessani ympärilleni havaitsin, että taisin olla ainoa joka niin teki. Juontaja viittoikin sitten minulle, että minun täytyisi pitää puheenvuoro. Niin pidinkin ja sen jälkeen lions-yhteisö tuntisi minut nimellä ”the young man”.
Luennon jälkeen halusin käydä majoituksessa viemässä kamppeet pois. Kysyin, että lähteekö täältä jotain joukkokyydityksiä majoitukseeni, joka oli jokin ”ruusendaal”. Tälläisiä joukkokyydityksiä ei ollut, mutta VIP-taksillä kuulemma pääsisin. Pääsin sitten hotellille, joka olikin Rosendahl, ja vaihdoin siellä puvun päälle. Nyt vaivautuneisuuteni hävisi.
Illalla olivat nämä avajaiset, joissa kannettiin lippuja sisään ja laulettiin lauluja. Tämän lisäksi Martti Ahtisaari piti puheen, jonka laitoin digitaaliselle ääninauhurille. Puheessaan hän povasi Euroopan tarvitsevan ihmisiä, jotka ovat ovat valmiita katsomaan Eurooppaa kokonaisuutena ja tekemään päätöksiä, jotka ovat Euroopan, eikä vain jokaisen oman itsen, edun mukaisia.
Avajaisten jälkeen olivatkin hillityt pippalot. Siellä Satakunnan leijonat bongasivat ja kierrättivät minut kättelemään kaikki paikalla olleet isot lions-kihot. Tässä vähän kuvia:
Vasemmalla Satakunnan piirikuvernööri, hänestä oikealla kansainvälinen, eli koko maailman leijonien varapresidentti, sitten minä ja äärimmäisenä oikealla entinen Suomen presidentti.
Näytetään nyt toinenkin kuva Wing- Kun Tamista.
Tässä minusta oikealla välittömästi edellinen kansainvälinen presidentti.
Niin että kannattaa laittaa sinunkin klubisi ilmoittamaan kilpailija niin voit saada sen kättelemään järjestösi isoja kihona. Nii.
Olen osallistunut Nuoret lähettiläät -kilpailuun. Suomen kilpailu on jo läpikäyty ja pääsin jatkoon Euroopan tasolle. Itse kilpailu on vasta huomenna, mutta tulin jo tänään, koska täällä saattaisi tapahtua jotakin jännää tai sitten voisin kuulla jotakin mielenkiintoista ja koska Martti Ahtisaari pitää avajaisissa puheen. Tässä lisätietoa itse kilpailusta:
http://www.europaforum2009.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=86&Itemid=88&lang=fi
Ennakkoaavistuksen mukaisesti koko talo oli täynnä pukumiehiä ja -naisia. Aavistuksen takia olin ottanyt kyllä puvun mukaan, mutta olin vielä ihan farkuissa ja kauluspaidassa. Koin erottuvani joukosta.
Ensimmäiseksi olin luennolla, jossa puhuttiin Nuoret suomalaisessa yhteiskunnassa. Nappasin muutamia otteita Tommi Hoikkalan esityksestä. Jossain istunnonloppupuolella juontaja kysyi, että onko tässä yleisössä ketään alle 30-vuotiasta. Innokkaasti nostin käteni ja vilkaistessani ympärilleni havaitsin, että taisin olla ainoa joka niin teki. Juontaja viittoikin sitten minulle, että minun täytyisi pitää puheenvuoro. Niin pidinkin ja sen jälkeen lions-yhteisö tuntisi minut nimellä ”the young man”.
Luennon jälkeen halusin käydä majoituksessa viemässä kamppeet pois. Kysyin, että lähteekö täältä jotain joukkokyydityksiä majoitukseeni, joka oli jokin ”ruusendaal”. Tälläisiä joukkokyydityksiä ei ollut, mutta VIP-taksillä kuulemma pääsisin. Pääsin sitten hotellille, joka olikin Rosendahl, ja vaihdoin siellä puvun päälle. Nyt vaivautuneisuuteni hävisi.
Illalla olivat nämä avajaiset, joissa kannettiin lippuja sisään ja laulettiin lauluja. Tämän lisäksi Martti Ahtisaari piti puheen, jonka laitoin digitaaliselle ääninauhurille. Puheessaan hän povasi Euroopan tarvitsevan ihmisiä, jotka ovat ovat valmiita katsomaan Eurooppaa kokonaisuutena ja tekemään päätöksiä, jotka ovat Euroopan, eikä vain jokaisen oman itsen, edun mukaisia.
Avajaisten jälkeen olivatkin hillityt pippalot. Siellä Satakunnan leijonat bongasivat ja kierrättivät minut kättelemään kaikki paikalla olleet isot lions-kihot. Tässä vähän kuvia:
Vasemmalla Satakunnan piirikuvernööri, hänestä oikealla kansainvälinen, eli koko maailman leijonien varapresidentti, sitten minä ja äärimmäisenä oikealla entinen Suomen presidentti.
Näytetään nyt toinenkin kuva Wing- Kun Tamista.
Tässä minusta oikealla välittömästi edellinen kansainvälinen presidentti.
Niin että kannattaa laittaa sinunkin klubisi ilmoittamaan kilpailija niin voit saada sen kättelemään järjestösi isoja kihona. Nii.
Yhteiskunta, jossa kaikki ovat onnellisia
Pitäisikö yhteiskunnan tehdä ihmisistä onnellisia? Syy, miksi muutosta halutaan ja toivotaan vaaleissa, on usein äänestäjän kannalta se, että kun tuo asia muuttuu niin minusta tulee onnellisempi. Osittain huonontuvaa äänestyskäyttäytymistä selittää ehkä se, että nyt kun eduskuntakin on ollut jo sata vuotta toiminnassa, eivätkä ihmiset vieläkään ole onnellisia, niin miksi he sitten äänestäisivät, kun he eivät muutoksista tule kuitenkaan onnellisemmiksi. Sinänsähän näin ajattelevat ihmiset ovat oikeassa, koska ei yhteiskunta tähtääkään tällä hetkellä ihmisten onnellisiksi tekemiseen. Havainnollistan tätä kuvitteellisellä yhteiskunnalla, jossa kaikki ovat onnellisia.
Onnellisuushan on tunne. Jonkinlainen aivojen olotila, joka saa ihmisen tuntemaan olonsa onnelliseksi. Tätä aivojen olotilaa haetaan esimerkiksi sillä, koko muukin kroppa raahataan kesämökille tai etelän aurinkoon. Kuitenkin kyse on aivoista, eikä siitä kesämökistä tai etelän auringosta.
Aivot on mahdollista saada tähän olotilaan myös aineilla tai teknologialla. Jotkut aineet saavat ihmisen tuntemaan itsensä onnelliseksi. Myös aivojen tunnetiloja voidaan, pienten säätöjen jälkeen, hallita kaukosäätimellä. Miksi raahata itsensä jonnekin tai tehdä jotakin, kun jotain ainetta ottamalla voi tulla onnelliseksi?
Tässä yhteiskunnassa siis kaikki ihmiset ovat koko ajan onnellisia, koska elintoimintojensa ylläpitämisen lisäksi he ottavat myös ainetta, joka laittaa heidän aivonsa aina onnellisuuden tilaan joistakin biologisista syistä. Kun on saatu ruokaa, ei tarvitse tehdä mitään, maata vaan ja olla onnellinen. Taloja ei viitsitä rakentaa, koska mitä väliä vaikka vähän kastuisikin sateessa. Jos tuleekin vähän nälkä, niin mikäs siinä. Vaikka olisikin ihan likainen ja haisisi kaamealta, niin mitä väliä. Paras kaveri kuoli tänään, mutta silti ollaan onnellisia. He eivät tiedä mitään mistään maan ja taivaan väliltä, eivät sitä, että maa on pyöreä tai että he polveutuvat apinoista tai kuinka eduskunta säätää lakinsa. Viime yönä ei saanut unta selkävaivoilta, mutta ei se mitään, ollaan silti onnellisia. Ei tarvitse tehdä mitään, kun ollaan kuitenkin koko ajan onnellisia.
Yhteisön kansallislaulu on:
http://www.youtube.com/watch?v=l9K4BKkLaCI
Tässä yhteiskunnassa tosin ilmenee aina silloin tällöin poikkeusyksilöitä. He haluavat tehdä ja saavuttaa jotain. Tällöin he eivät ota ainetta, vaan esimerkiksi rakentavat talon itselleen, jolloin he eivät kastu. He peseytyvät ja alkavat näyttämään siisteiltä. He tietävät, että on olemassa sitä ja tätä. He hautaavat kuolleen ystävänsä ja pitävät tälle jonkinlaiset hienot rituaalit. He rakentavat itselleen patsaita ja muita taideteoksia ja kehittävät kulttuurin. He rehkivät rakentaakseen itselleen parempaa elämää. Poikkeusyksilöt halveksivat onnellisen yhteisön jäseniä, koska nämä ovat poikkeusyksilöiden mielestä saamattomia, likaisia ja typeriä.
Kuitenkaan poikkeusyksilöt eivät ole onnellisia. Ystävän kuollessa he ovat surullisia. Tyytymättömyys omaan omaisuuteen ja elämän vaikeuteen tekee onnettomaksi. Heille tulee ulkonäköpaineita. Poikkeusyksilöt siirtävät mielihyvän lähteitä sivuun ja ajattelevat, että kyllä sitten joku päivä on aikaa olla onnellinen, kunhan ensin saan tämän ja tämän tehdyksi tai hankituksi. Poikkeusyksilöt eivät löydä onnea yhteisönsä ulkopuolelta. Poikkeusyksilöt raatavat ja raatavat onnensa eteen eläen loppujen lopuksi kärsivän elämän.
Kaikesta siitä huolimatta, kuinka kurjilta onnellisen yhteisön ihmiset ovat, ovat he onnellisempia kuin poikkeusyksilöiden yhteiskunnan jäsenet, joilla sentään on kaikkea, mutta ei onnea.
(Tässä jutussa ei sitten ollut mitään viittauksia päihdeainepolitiikkaan. Olen itse absolutisti.)
Onnellisuushan on tunne. Jonkinlainen aivojen olotila, joka saa ihmisen tuntemaan olonsa onnelliseksi. Tätä aivojen olotilaa haetaan esimerkiksi sillä, koko muukin kroppa raahataan kesämökille tai etelän aurinkoon. Kuitenkin kyse on aivoista, eikä siitä kesämökistä tai etelän auringosta.
Aivot on mahdollista saada tähän olotilaan myös aineilla tai teknologialla. Jotkut aineet saavat ihmisen tuntemaan itsensä onnelliseksi. Myös aivojen tunnetiloja voidaan, pienten säätöjen jälkeen, hallita kaukosäätimellä. Miksi raahata itsensä jonnekin tai tehdä jotakin, kun jotain ainetta ottamalla voi tulla onnelliseksi?
Tässä yhteiskunnassa siis kaikki ihmiset ovat koko ajan onnellisia, koska elintoimintojensa ylläpitämisen lisäksi he ottavat myös ainetta, joka laittaa heidän aivonsa aina onnellisuuden tilaan joistakin biologisista syistä. Kun on saatu ruokaa, ei tarvitse tehdä mitään, maata vaan ja olla onnellinen. Taloja ei viitsitä rakentaa, koska mitä väliä vaikka vähän kastuisikin sateessa. Jos tuleekin vähän nälkä, niin mikäs siinä. Vaikka olisikin ihan likainen ja haisisi kaamealta, niin mitä väliä. Paras kaveri kuoli tänään, mutta silti ollaan onnellisia. He eivät tiedä mitään mistään maan ja taivaan väliltä, eivät sitä, että maa on pyöreä tai että he polveutuvat apinoista tai kuinka eduskunta säätää lakinsa. Viime yönä ei saanut unta selkävaivoilta, mutta ei se mitään, ollaan silti onnellisia. Ei tarvitse tehdä mitään, kun ollaan kuitenkin koko ajan onnellisia.
Yhteisön kansallislaulu on:
http://www.youtube.com/watch?v=l9K4BKkLaCI
Tässä yhteiskunnassa tosin ilmenee aina silloin tällöin poikkeusyksilöitä. He haluavat tehdä ja saavuttaa jotain. Tällöin he eivät ota ainetta, vaan esimerkiksi rakentavat talon itselleen, jolloin he eivät kastu. He peseytyvät ja alkavat näyttämään siisteiltä. He tietävät, että on olemassa sitä ja tätä. He hautaavat kuolleen ystävänsä ja pitävät tälle jonkinlaiset hienot rituaalit. He rakentavat itselleen patsaita ja muita taideteoksia ja kehittävät kulttuurin. He rehkivät rakentaakseen itselleen parempaa elämää. Poikkeusyksilöt halveksivat onnellisen yhteisön jäseniä, koska nämä ovat poikkeusyksilöiden mielestä saamattomia, likaisia ja typeriä.
Kuitenkaan poikkeusyksilöt eivät ole onnellisia. Ystävän kuollessa he ovat surullisia. Tyytymättömyys omaan omaisuuteen ja elämän vaikeuteen tekee onnettomaksi. Heille tulee ulkonäköpaineita. Poikkeusyksilöt siirtävät mielihyvän lähteitä sivuun ja ajattelevat, että kyllä sitten joku päivä on aikaa olla onnellinen, kunhan ensin saan tämän ja tämän tehdyksi tai hankituksi. Poikkeusyksilöt eivät löydä onnea yhteisönsä ulkopuolelta. Poikkeusyksilöt raatavat ja raatavat onnensa eteen eläen loppujen lopuksi kärsivän elämän.
Kaikesta siitä huolimatta, kuinka kurjilta onnellisen yhteisön ihmiset ovat, ovat he onnellisempia kuin poikkeusyksilöiden yhteiskunnan jäsenet, joilla sentään on kaikkea, mutta ei onnea.
(Tässä jutussa ei sitten ollut mitään viittauksia päihdeainepolitiikkaan. Olen itse absolutisti.)
Pieni kynäteline 5/5
41. Yritä todella nauttia elämästäsi, sillä täällä on hyvin vähän ihmisiä, jotka piittaavat siitä, ellet nauti.
42. Menestyksen tikapuita ei voi kiivetä kädet taskussa.
43. Etsi parasta muissa, ja he tulevat tekemään samoin sinua kohtaan.
44. Parhaiten kohotat mielialaasi kohottamalla kaikkien muiden mielialaa.
45. Joka menettää rahansa, menettää vähän; joka menettää terveytensä, menettää paljon; joka menettää rohkeutensa, menettää kaiken.
46. Ellet ole viimeisen vuoden aikana ole hylännyt jotakin tärkeää mielipidettäsi
tai muodostanut uutta, tarkista pulssisi. Voi olla, että olet kuollut.
47. Jokainen ihminen on todennäköisesti paljon parempi, kuin itse kuvittelee olevansa.
48. Kun kerran näyttää siltä, että se mitä me eniten pelkäämme, tapahtuu, niin pelkää sinä menestyväsi.
49.Älä yritä olla mitään muuta kuin oma itsesi, ja tee se niin hyvin kuin mahdollista.
50. Mene minne tahansa, kunhan suunta vain on eteenpäin. Kun olet tehnyt parhaasi, voit odotella tuloksia kaikessa rauhassa.
51. Kaikki mikä kannattaa tehdä, kannattaa tehdä hyvin.
52. Lakkaa murehtimasta maantien kuoppia ja iloitse itse matkasta!
42. Menestyksen tikapuita ei voi kiivetä kädet taskussa.
43. Etsi parasta muissa, ja he tulevat tekemään samoin sinua kohtaan.
44. Parhaiten kohotat mielialaasi kohottamalla kaikkien muiden mielialaa.
45. Joka menettää rahansa, menettää vähän; joka menettää terveytensä, menettää paljon; joka menettää rohkeutensa, menettää kaiken.
46. Ellet ole viimeisen vuoden aikana ole hylännyt jotakin tärkeää mielipidettäsi
tai muodostanut uutta, tarkista pulssisi. Voi olla, että olet kuollut.
47. Jokainen ihminen on todennäköisesti paljon parempi, kuin itse kuvittelee olevansa.
48. Kun kerran näyttää siltä, että se mitä me eniten pelkäämme, tapahtuu, niin pelkää sinä menestyväsi.
49.Älä yritä olla mitään muuta kuin oma itsesi, ja tee se niin hyvin kuin mahdollista.
50. Mene minne tahansa, kunhan suunta vain on eteenpäin. Kun olet tehnyt parhaasi, voit odotella tuloksia kaikessa rauhassa.
51. Kaikki mikä kannattaa tehdä, kannattaa tehdä hyvin.
52. Lakkaa murehtimasta maantien kuoppia ja iloitse itse matkasta!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)